perjantai 16. helmikuuta 2018

Trekker ratsastajan kanssa




Kirjoittelin aiemmin postauksen trekkerin hankinnasta Rosille ja jotkut halusivat nähdä miltä se näyttää ratsastajan kanssa. Itsehän asiaa tutkaillessani törmäsin netissä aika usein siihen että varsinkin tästä Classic -mallista miinuksena mainittiin isot polvituet, joita ei saa irti tai siirrettyä.
Itse ehdin ratsastaa satulalla kerran ennen kuin Rosi on jäänyt saikuttelemaan tähän asti että ollaan saatu punkkitilanne aisoihin ja jalkojen ruvet vähän parempaan kuntoon. Satula tuntui ihan hyvältä istua, polvituet vähän tuntui häiritsevän, mutta itselläni on muutenkin istunta tällä hetkellä niin päin honkia, että tilanne varmasti muuttuu kun jalka löytää taas paikkansa takaa ja lakkaa työntymästä koko ajan liikaa eteen. Toki tämä polvituki estää myös sitä aika hyvin.


Eilen Marlien liikuttaja ratsasti Rosilla kaikissa askellajeissa ja ainakin itsestäni näytti hyvältä. Ratsastaja itse sanoi myös että satula oli hyvä istua. Itsestäni ei ainkaan tuntunut että polvituet olisi vääntänyt jalkaa liikaa ja Rosilla on muutenkin aika kivat askeleet ja helpot askeleet istua. Laukassa Rosi hiukan pukitteli innoissaan, mutta mielestäni satula ei kummemmin liukunut eteen, ja jos hetkellisesti takapään noustessa liukui eteen, niin se palasi kyllä takaisin paikoilleen. Eli tämän puolesta satulan kanssa ei ollut ongelmaa.

Käynti


Muutoin meillä on muodostunut ongelmaksi se, että satula ei vain yksinkertaisesti pysy selässä. Olen säätänyt nyt paneeleita ja satulan leveyttä, mutta selkäännousussa ja alaskin tullessa satula kippaa helposti ratsastajan mukana vaikka kuinka varovaisesti koittaisi kyytiin mennä tai tulla alas. Ratsastaessa varsinkin kurveissa reippaammin se myös pyörähtää ihan toiselle puolelle, joka varmasti näkyy joissakin kuvissakin. Tähän olen kysynyt viisaammilta neuvoja ja sain vinkin, että joustorunkoisen satulan kanssa tulisi aina käyttää joustovyötä. Asia selitettiin niin, että kun satula joustaa liikkeiden mukana ja joustoton vyö ei, saattaa vyö välillä olla piukka ja hetken päästä se voi olla ihan löysä vaikka olisi selästäkin kiristänyt tosi tiukkaan. Nyt kun asiaa ajattelee niin se on ihan loogista. Vyön malliksi ehdotettiin banaania, sillä on kuulemma tynnyreiden satulanpysymisongelma monella taltutettu. Joku kehui myös mahdollisimman leveää vyötä joka tasaa painetta, tämäkin voisi olla varteenotettava vaihtoehto. "Tahmahuopaa" ja liukuestettä ehdotettiin, mutta niiden pintojen pitäisi tulla hevosen karvaa vasten ja en aio hevoselle kyllä sellaista laittaa karvoja kiskomaan. Satulaa vasten tulevasta liuku Seuraavaksi lähdemme katsastamaan siis banaanivyötä molemminpuolisilla joustoilla. Reilun viikon päästä Rosi pääsee myös aloittamaan laihiksen, kun päästään omaan kotiin ja saan jaettua pihaton niin, että se ei pääse jatkuvasti heinäkasalle. Saatiin myös kehoitus laihduttaa 100kg painoa hevosesta pois, jotta mikään satula olisi mahdollista sille sopia. Onhan se kieltämättä pullea eikä ole liikkunut kunnolla aikoihin, mutta ei meillä nyt ihan vielä maha maata viistä ;) Laihtumaan toki Rosi koitetaan saada lisäämällä nyt pikkuhiljaa liikuntaa ja vähentämällä ruokaa.



Ravi

Laukka

Takapää pomppii :D




Loppuun pahoittelut levottomista taustoista ja huonolaatuisista kuvista :D