Muutama asia on ehtinyt tapahtua parin viikon aikana. Tärkeimmät varmaan on Halin pois lähteminen ja Rosin uusien liikuttajien etsiminen ja kengitysongelman paikantaminen.
Hali lähti virallisille omistajilleen takaisin reilu pari viikkoa sitten maanantaina. Syitä tähän oli parikin, mutta suurin ongelma oli sen ontuminen. Se on melkein jatkuvasti kulkenut enemmän tai vähemmän epäpuhtaasti, pari hyvää ratsastuskertaa ollaan kuukausien aikana sen kanssa saatu, mutta viimeiset ajat se vaan laidunsi ja oleskeli. Näin se olisikin saanut jatkaa meillä jatkossakin, mutta siinä kohtaa kun se alkoi kulkea jo välillä vapaana tarhassa hieman oudosti ja oli varsinkin aamuisin todella kankea ja arkova laitumelle viedessä, otin omistajiin yhteyttä ja mietittiin Halin jatkoa. Itse en nähnyt kovin viisaaksi omalta puoleltani lähteä ylläpitohevosen jalkoja omasta pussista kuvauttamaan ja hoidattamaan. Tilanne olisi ollut aivan eri jos meillä olisi nyt jo mahdollisuus hankkia oma asunto ja hevostilat, jossa hevosia voisi pitää. Vuokrapaikalla hevosten pitäminen on kuitenkin kalliimpaa ja ylimääräisiä menoja on pakko karsia syksyyn mennessä. Sovittiin, että Halin omistajat hakevat sen takaisin kotiin ja jatkavat sen hoitamista ja kuntouttamista itse. Hali pääsi vanhan heppakaverinsa kanssa laitumelle viettämään kesää, on ollut oikein pirteä ja saa nyt kuntoutua ajan kanssa.
Rosi puolestaan on lomaillut paljonkin helteiden aikana. Muutaman kerran peruin sen liikutuksen parilta henkilöltä, kun sen kengätön takakavio alkoi lohkeilemaan. Nyt sillä oli sunnuntaina ensimmäinen kraniohoito. Olen itse edelleen aika skeptinen koko hoidon suhteen, mutta koitan uskoa siihen, koska olen kuullut siitä niin paljon hyvää ja saanut hoidosta paljon suosituksia.
Rosille mietittiin myös liimakenkää takajalkaan, mutta niin isoa kokoa ei ilmeisesti valikoimasta löydy. Otin myös toiseen kengittäjään yhteyttä ja hän lupasi tulla katsomaan kavioita joku päivä ja koittaa auttaa meitä. Hän oli aika samoilla linjoilla kengityksen suhteen, kuin aiemminkin meillä käynyt kengittäjä. Liikuttajia oli ilmoituksen julkaisemisen jälkeen tarjolla kymmeniä, muutamat tulivat ja kävivät kerran tai pari, muutama on käynyt useammin ja loput ovat lakanneet ottamasta yhteyttä. En ole itse sen kummemmin jaksanut perään huudella, toivotaan että syksyksi löytyisi muutama kiva vakkari, jotka oikeasti kävisivätkin. Ja ehkä ennen joulua pääsee itsekin jo selkään.
Kesän aikana olisi tarkoitus vielä tehdä reissu katsomaan Marlieta sekä mahdollisesti käydä moikkaamassa Halia samalla. Kraniosta olisi tarkoitus kirjoitella erikseen tarkemmin, kun toinen hoito on 4 viikon päästä tehty.
