maanantai 31. heinäkuuta 2017

Ensimmäinen tunti

Meillä oli viime torstaina ensimmäinen tunti Marlien kanssa. Tähän asti ollaan siis menty muutama vuosi ihan omin päin ilman minkäänlaista päämäärää. Entisellä tallilla maastoiltiin lähinnä, nykyisellä tallilla ollaan pyöritty kentällä vähän enemmän, mutta ihan humputellen.
Tallikaverit ovat käyneet tunneilla ja olen kuullut monelta suosituksia hyvistä valmentajista, jotka meidän tallilla käy. Laitoin Suuriniemen Minnalle viestiä, kerroin hevosesta ja itsestäni ja sovittiin tunti torstai-illalle. Halusin ehdottomasti sellaisen ihmisen avuksi, joka voisi myös itse käydä hevosen selässä, jotta tietäisi millainen se on ratsastaa.



Marlie on aika reipas ja herkkä, jonka takia en uskalla käyttää pohkeita lainkaan. Sen lisäksi se on kaikilla kuolaimilla tähän mennessä ollut tosi kova painamaan kädelle, ja kun hackamorella se on toiminut aika pienillä pidätteillä, en ole uskaltanut ottaa ohjaa edes kunnolla tuntumalle. Ongelma on myös jatkuvasti käsistä valuvat ohjat. Menin itse hetken käyntiä ja ravia, jonka jälkeen Minna nousi itse selkään. Sain hyviä neuvoja ja vinkkejä siihen, miten hevosta tulisi jatkossa ratsastaa niin, että se pikkuhiljaa antaisi päätä alas ja alkaisi käyttämään myös selkäänsä oikein. Pääsin tämän jälkeen vielö itse kokeilemaan, miltä Marlie tuntui, ja olihan hevonen ihan eri tuntuinen hetken aikaa, kunnes itse päästin homman taas valumaan käsistä.

 

Tykkäsin tunnista tosi paljon, vaikka alkuun jännitin jo pari päivää etukäteen ihan hirveästi. Työtä on toki paljon, mutta tällä hetkellä lähdetään pikkuhiljaa ja pyritään käymään tunnilla vähintään kerran viikossa. Itselläni tarvitsisi melkein joka kerta olla joku ihminen potkimassa persuksille ja antamassa neuvoja, koska muuten päästän itseni ja myös hevosen liian helpolla ja koko homma menee päämäärättömäksi pyörimiseksi.



Meillä on nyt käynyt myös kaksi eri uutta liikuttajaa Marliella ja homma on pelannut ihan hyvin. Itselläni 12 tuntiset työpäivät syö aika paljon aikaa päivästä, ja hevosen kuntoa pitäisi saada nostettua, joten lisäliikuttajille on pakollinen tarve. Keskiviikkona meille tulee myös satulansovittaja ja tänään hain Porin Riding Sportista kaksi meille mahdollisesti sopivaa koulusatulaa sovitukseen. Toinen oli Albion SLK koulusatula, toinen Kieffer Master. Heitin satulat nopeasti selkään, kun hevonen oli ratsastuksen jälkeen sopivasti käytävällä, ja näin nopeasti vilkaistuna ei kummassakaan mitään kummempaa epäsopivuutta ollut. Satulansovittaja tuo toki lisää satuloita keskiviikkona, ja silloin vasta päästään kunnolla satuloita sovittelemaan.

Olen nyt myös miettinyt jo tulevan talven ja syksyn lisäruokintaa Marlien jokavuotinen kevättalven laihtuminen takaraivossa, ja ostinkin jo joitain luontaistuotteita lisää. Satulansovituksesta, ruokinnasta ja seuraavasta tunnista teen kaikista oman postauksen, jossa kirjoittelen kaikista yksitellen vähän enemmän.

torstai 13. heinäkuuta 2017

Chia de Gracia - munkinpippuri

Tällä kertaa meillä testaillaan Munkinpippuria. Chia de Gracian laajasta yrttivalikoimasta tämä on ollut pisimpään meidän hankintalistalla.

Chia de Gracian kotisivuilla tuotteesta kerrotaan näin:

Munkinpippuri on hormoneja tasapainottava yrtti. Käytetään hormonaalisiin ongelmiin, kuten helpottamaan ja tasaamaan tammojen kiimaoireita sekä kiimakierron säännöllistämiseen. Munkinpippuri auttaa myös imettävien tammojen maidontuotannon stimulointiin, orimaisen käyttäytymisen vähentämiseen sekä cushingintaudin tasaamiseen.  Munkinpippurilla on myös hyönteisiä karkottava ominaisuus, joten se sopii myös kesäihottumaiselle.



Annostus on noin 1-2 rkl vuorokaudessa jatkuvalla syötöllä, tai kiiman aikana 3rkl/vuorokausi.

Meillä syy tämän yrtin testaamiseen oli juurikin Marlien kiimaongelmissa. Kevään jälkeen se tuntuu olleen jatkuvasti ainakin jonkinlaisessa kiimassa, välillä vähän pienemmillä oireilla ja välillä taas ihan mahdottomilla. Se pissaili jatkuvasti heiniensä päälle ja kulki häntä pystyssä muiden hevosten edessä.Meillä on yrttiä syötetty nyt noin kolmisen viikkoa reilulla yhden ruokalusikan päiväannoksella. Maistelin itse myös siemeniä pussista ja mietin, mahtaako ne kelvata meillä hevoselle ollenkaan. Marlie saattaa välillä olla tosi nirso, esimerkiksi banaani on sen lempiherkku ylitse kaikkien, mutta se ei kelpaa kuin tuoreena. Kuivatut banaanilastut syljetään heti pois suusta mikä.on sinänsä harmi, koska kuivattuja lastuja olisi paljon helpompi esimerkiksi säilyttää kesällä tallissa.

Vauhtia tuntuu piisaavan!

Tällä hetkellä en ole kiimaoireita sen pahemmin hevosella huomannut, vaikka se sai laidunkaveriksi myös ruunalaumasta erään herran jolle ollaan häntää nosteltu pitkin kevättä ja kesää. Siemenet maistuvat myös ruuan seassa kokonaisina ilman ongelmaa. Myöskään normaalista poikkeavaa pissailua ei enää ole ollut ainakaan omaan silmääni. Syöttämisen aloituksen jälkeen hevonen on kyllä ollut paljon kuumempi ja säpsympi, sekä liikutuksessa erittäin reipas. Siitä en tiedä, liittyykö tämä asiaan ollenkaan, koska hevoset ovat siirtyneet samaan aikaan myös laitumelle, joka saattaa sekin lisätä energian määrää hevoseen.Ostin kokeiluun pienimmän pakkauskoon mitä tuotteesta löytyi ja uskon että tällä syöttömäärällä se riittää vielä pitkään.

Saatan jossain kohtaa innostua itsellenikin yrttiä kokeilemaan ja tulen varmasti raportoimaan omista kokemuksistani myös. Jatkossa ma alamme kokeilemaan myös muita meille mahdollisesti tarpeeliisia yrttejä, joten lisää postauksia niistä on varmasti luvassa.

tiistai 11. heinäkuuta 2017

Kuulumisia pitkästä aikaa

Viimeisimmästä blogikirjoituksesta onkin kulunut muutamaa päivää vaille kaksi kuukautta, Syy tähän hiljaisuuteen on ollut järkyttävä kiire ja tohina elämässä. Esimerkiksi viimeisen kahden viikon aikana olen ollut töistä vapaalla yhden lauantain, joka vieräshti äkkiä kaverin kanssa tallilla ja illalla kaverin synttäribileissä ja Jazzkadulla. Jos en ole töissä, olen yleensä joko ajamassa sinne, sieltä pois, tallilla tai nukkumassa. Kuvia ja videoita on silti ehditty ottaa jonkun verran, mutta muokkaaminen on jäänyt taka-alalle.

Marlie ja kumppanit siirtyivät juhannusta ennen laitumelle viettämään kesää. Se on saanut taas kivasti massaa itselleen, ja onkin nyt tosi hyvässä kunnossa. Painomittanauhan mukaan eilen mitattuna sen paino huiteli 490-498kg välillä. Alankin nyt seurailemaan kesän jälkeen mittanauhan kanssa, mihin suuntaan paino muuttuu tulevan syksyn ja seuraavan kevään välisenä aikana. Tarkkaa mittaahan ei nauhalla saa, mutta suuntaa antavan viitteen, josta on helppo lähteä seurailemaan nouseeko paino, pysyykö se samana vai putoaako.

Marlie keväällä toukokuussa. Tästä kuvasta on helppo lähteä vertaamaan lihavuuskuntoa alempiin kuviin nykyhetkestä.


Välillä me ollaan käyty rannalla kävelemässä, kentällä pyörimässä ja muuten vain nautittu kesäpäivistä. Välillä joku kavereistani on myös käynyt sillä ratsastamassa ja selkään on nostettu pienempiäkin ratsastajan alkuja. Itse käyn tallilla ihan työvuorojen sallimissa ajoissa, välillä siis yöllä klo 2 iltavuoron jälkeen, joskus taas jo aamulla ennen töitä. Kuvat kertokoot enemmän.