Vuosi 2017

En ole varma teinkö viime vuonna samanlaisen postauksen edellisestä vuodesta kuukausittain. Meillä on kuitenkin viime vuonna tapahtunut niin paljon muutoksia Marlien kanssa, ja muutenkin hevosjutuissa, että tälläinen kuukausittainen katsaus voisi olla ihan kiva. Paljon on myös juttuja tapahtunut joista olisi voinut blogiin kirjoittaa, mutta ei ole ollut aikaa tai sopivaa inspiraatiota kirjoittamiseen.

Tammikuu 2017

Tammikuussa Marlie oli vielä Pomarkussa tallipaikalla. Tammikuussa se rokotettiin, raspattiin ja lääkittiin mahahaavalääkkeellä. Tällöin teimme aika paljon juttuja maastakäsin ja ratsastuksessa paljon perus harjoitteita pysähdyksissä ja sirtymisissä. En ollut silloin kovin innokas itse ratsastelemaan talven kylmyyden takia, sekä sen vuoksi ettei homma tuntunut meillä pelittävän eikä kehittyvän mihinkään suuntaan perusasioiden hiomisen lisäksi. Raha-asiat olivat iyselläni niin heikot että tarjosin Marlieta jossain kohtaa myös ylläpitoon. Hevonen olikin jo jossain kohdassa lähdössä uuteen talliin, mutta homma peruuntui ihan hetkeä ennen ylläpitäjän toimesta.

Helmikuu

Helmikuussa meno oli aika samanlaista kuin tammikuussakin. Yritin saada Marlieta tottumaan myös maapuomeihin liinassa sekä selästä käsin. Tällöin myös maastoilimme, sekä näihin aikoihin taisin myös vähän innostua ajamisesta, kun tallille tuli ravihevonen ja kärryt ja valjaat. Ja silloin kyllä sitten mentiinkin! Pariin otteeseen tultiin kärryjen kanssa sellaista vauhtia kotiin päin, että kärryt kurvasi mutkassa yhdellä renkaalla ja kuskilta lensi vauhdissa silmälasit metsätielle. Mahavaivat helpottivat myös huomattavasti lääkekuurin ansiosta. Tällöin mietin jo koulun ja työpaikkojen välillä, sekä punnitsin pitkään monia vaihtoehtoja hevosen siirtämisestä lähemmäs kotia tai muuta vastaavaa. Työskentelin myös toisella tallilla hetken aikaa ja silloin Marlielle ei jäänyt aikaa melkein ollenkaan.

Maaliskuu

Maaliskuussa alkoi talvikelit hiukan hellittämään ja päästiin välillä käymään raveissakin tallin uudella hevosella. Itse ajelin tässä kohtaa Marliella tosi paljon ja sitä liikuteltiin kärryillä myös tallon omistajien puolesta. Sen aikaisista kuvista huomaa myös että olen itsekin eksynyt selkään useammin, joten innostus ratsastukseen taisi näissä kohdissa palaila kun pahimmasta talvesta oltiin päästy jo yli. Myös maaliskuun lopussa tein päätöksen siirtää Marlie uuteen talliin, koska välimatka hevosen luo lyheni varmaan 30 kilometriä suuntaansa. Muuten olisimme varmaan tälläkin hetkellä samassa tallissa edelleen, mutta sain silloin tiedon työpaikasta ja tiesin etten pysty kolmivuorotyön jälkeen ajamaan enää 200 kilometrin työmatkojen lisäksi yhtään ylimääräistä tallille. Marliella kävi myös näillä hetkillä liikuttaja, joten se liikkui aika paljon helmi-maaliskuun aikana.

Huhtikuu

1.4 Marlie pakattiin koppiin ja suunnattiin auton nokka kohti Yyterin seutua uudelle tallille. Itse hevosen lastaus oli tilanteena aivan kamala ja se rikkoi yhden riimun, sekä juoksi kaksi kertaa tallin pihassa vapaana. Loppujen lopuksi kaikki sujui hyvin ja hevonen pääsi hyvin uuteen ryhmään mukaan ja pääsimme huhtikuun aika paljonkin puuhailemaan kaikkea, kun sain oman auton käyttöön ja pääsin kulkemaan mielinmäärin tallille, sekä olin vielä vapaalla odotellen töiden alkua. Tällöin aloin jo pohtimaan uuden satulan hankintaa ensimmäisenä ja katsastelemaan sopivia vaihtoehtoja. Myös istunnan ja hevosen kulkemisen kanssa tuntui onistuvan aika hyvin. Marlie rauhoittui pikkuhiljaa omaksi itsekseen, ja kun yhden ratsastajan sahauksen aiheuttamat hiertymät päässä ja suupielissä saatiin parantumaan, alkoi hevonen taas kulkea rennommin, eikä se painanut enää ohjille lainkaan niin pahasti. Näihin aikoihin Marlie oli varmaan taas hoikimmillaan.

Toukokuu

Toukokuussa alettiin käymään tutustumassa hiukan läheiseen merenrantaan. Sen lisäksi Marliella mentiin aika paljon kentällä. Lihotus alkoi toimia ja kylkiluut lähtivät kuun loppua kohti jo häviämään ja massaa tulla hiukan lisää. Tämä joka keväinen laihtuminen on edelleen ongelma, mielenkiinnolla taas odotellen seuraavaa kevättä, miten ruokinta vaikuttaa muutokseen. Jos vaikuttaa. Aloitin työt myös toukokuussa, joten tallilla käyminen hiukan harveni ja rajoittui, mutta kesällä onneksi pääsi käymään vaikka kello 2 yöllä iltavuoron jälkeen.

Kesäkuu

Kesäkuussa touhu jatkoi aika samoilla kaavoilla kun toukokuussakin. Ennen juhannusta hevoset siirtyivät tarhoista tallin viereen laitumille yötä päivää. Kesäkuussa taisin uskaltaa myös laittaa uudestaan ilmoitusta nettiin hevosenliikuttajaa etsien ja löysinkin pari hyvää tyyppiä. Toinen heistä käy nykyäänki edelleen tallilla ratsastelemassa kaikilla hevosilla aktiivisesti! Kesäkuulta blogissa ei ole yhtäkään päivitystä, joten kiirettä on ilmeisen paljon riittänyt. Marlielle hain jossain kohtaa Viljar shopista Huittisista iottumaloimen pahimpaan ötökkäaikaan, mutta uusi loimi oli parin viikon sisään revitty ja kustu haisevaksi riekaleeksi. Kiimaoireisiin aloin syöttää munkinpippuria ja tähän hetkeen asti se on ollut syötössä ja toimii. Kovin moni ei tästä tiedä tähän päiväänkään mennessä, paitsi ystäväni, joka oli mukana. Kävin nimittäin jo tällöin koeratsastamassa yhtä kylmäveristä nuorta ruunaa tampereen kupeessa. Hevonen ei vaan myyntimarkkinoilla kauaa pyörinyt ja lähtikin omasta puolestani valitettavasti uuteen kotiin heti seuraavien koertsastajien mukana.

Heinäkuu

Varmaan vuoden tärkeimpiä juttuja oli heinäkuussa alkaneet tunnit, joihin osallistuimme Marlien kanssa noin kerran viikossa. Muutaman tunnin aikana jo sain todella paljon apua hevosen kanssa ja homma alkoi oikeasti toimia niin kuin pitääkin. Motivaatio kasvoi myös aika paljon kun saatiin sopiva satula ja oikeat neuvot ratsastukseen. Ravissa Marlie kulkee jo mukavan tasaisesti suurimman osan ajasta ja rentoutuu välillä, ja mikä parasta sillä voi mennä myös kolmipalalla ilman, että se painaa kädelle, on ihan jännittynyt ja ei pysy hallinnassa. Käytiin myös useampaan kertaan meressä kahlailemassa ja maastoilemassa.

Elokuu

Elokuun aikana hevoset tulivat takaisin talliin ja "normaali" tallirytmi alkoi jälleen. Kesä olisi voinut jatkua pitempäänkin ja tuntui ettei kunnon rantakelejä oikein ehtinyt ollakkaan. Heinä-elokuun aikana taisimme aloittaa myös satulansovitusrumban, jonka tuloksena meille löytyikin hyvä koulupenkki! Elokuussa käytiin moneen kertaan vielä kahlailemassa meressä ja maastoilemassa, sekä osallistuttiin tunneille. Marlien liikuttaja kävi myös tunneilla Marlien kanssa. Tässä kohtaa myös omaa asuntoa etsin jo aika aktiivisesti ja asiat alkoivat sen suhteen sujua parempaan päin. Marlien ruokintaa olin jo kesän ajan suunnitellut syksyä varten. 

Syyskuu

Syyskuussa kävimme vielä tunnilla, sekä Marlien ratsastaja Henna kävi sillä myös tunneilla kerran tai pari. Rokintaa tuli mietittyä ja hiottua loppuun. Päällimmäisenä mielessä pyöri oman talon osto ja se, miten ja koska Marlie sinne saataisiin siirrettyä ja mistä sille saataisiin hevosseuraa. Aloin varovaisesti etsimään ylläpitoon ponia. Tarjolla oli lähinnä kolmijalkaisia tai muuten vain vaivaisia yksilöitä, kaikki hyvät ja varteenotettavat vaihtoehdot menivät heti, tai olisivat tarvinneet paikan siltä seisomalta. Syyskuun lopussa selailin toria ja näin ilmoituksen myytävästä kylmäverisestä. Kyselin hevosesta hiukan lisätietoja ja vaikka mietin moneen kertaan, etten halua ns. "kiukkuista" hevosta enää itselleni, löysin itseni kuun lopussa istumasta Rosin selässä koeratsastuksella. Siitä olin varma, että hevosen haluan ostaa, mutta ongelmana oli se, ettei ostotarjouksemme ollut mennyt vielä läpi sopivasta kohteesta, joten minulla ei ollut paikkaa hevoselle vielä.

Lokakuu

Lokakuussa ehdin aika huonosti liikuttelemaan Marlieta. Sen liikunta koostui lähinnä juoksutuksesta, välillä ratsastelusta ja irtona riehumisesta. Kelit alkoivat olla varsin huonoja jo tähän aikaan vuodesta ja kiirettä piti muuten elämässä. Asunnon ostotarjous meni läpi, seuraavana vitkuttelikin pankki lainan kanssa, joten Rosin ostaminen venyi venymistään. Hevonen sentään vielä odotti vanhassa paikassaan noutajaa, joten oli vain ajan kysymys koska se saadaan haettua kotiin. Irtisanoin myös Marlien tallipaikan lokakuun lopussa, kun sain hankittua tuttavan tilalta Rosille paikan pihattoon Pojan kaveriksi ja sovimme että Marlie voi muuttaa sinne tilapäisesti myös. Hevoset tulevat joka tapauksessa asumaan meillä kotonakin pihatossa, joten mielestäni oli fiksumpaa siirtää Marlie pihattoon ennen pahinta talvea, saatika että se joutuisi helmikuussa yhtäkkiä siirtymään karsinatallista pihattoon keskellä talvea. Myös hevoset saavat näin tutustua ja rauhassa toisiinsa. Toki sen lisäksi oma aikani ei millään olisi riittönyt hoitamaan tallivuoroja Marlien tallilla, sekä lisäksi jouduin joka tapauksessa käymään ruokkimassa ja hoitamassa hevoset päivittäin Rosin tallipaikassa. Rosi haettiin 22 päivä kotiin.

Marraskuu

Marraskuussa otettiin Marlien kanssa ilo irti vielä viimeisen kuun ajan ratsastuskentästä, tutustuttiin Rosin kanssa paremmin. Päänvaivaa tuotti muunmuassa se, että Rosi oli tiputtanut mukana tulleen riimunsa muutaman hehtaarin alalle, eikä sille meinannut löytyä tarpeeksi isoa riimua mistään. Loppujen lopuksi Puuilosta Horzen karvariimu x-fullina meni nippanappa jopa tuohonkin isoon kuulaan. Marraskuu meni lähinnä hyppien 2 tallin väliä, mukauttaen siihen työpäivät ja vielä oman muuttoni pois yksiöstäni. Aika meni siis lähinnä Marlien ja omien tavaroiden pakkaamiseen, töissä käymiseen ja hevosten ruokkimiseen ja huolehtimiseen, aikaa jäi aika vähän edes ajatella liikuttamista, kun jossain välissä piti nukkuakkin. Onneksi ihana heppojen liikuttaja Henna kävi ratsastelemassa molemmilla hevosilla välillä. Kuun lopussa Marlie muutti samaan pihattoon Rosin kanssa. Hevosen lastaus ja kotiutuminen sujui yllättävän hyvin.

Joulukuu

Marlie otti pomon paikan kolmen hevosen laumassa yllättävän äkkiä. Rosi, joka pomotti Poikaa joka tilanteessa mennen tullen, sai myös Marlielta kunnon komennuksen. Olin hiukan yllättynyt tästä, koska entisellä tallilla Marlie tuntui olevan koko ajan lauman alimpia, vaikka joku hevonen lähti kesän aikana pois, sekä uusi tuli loppuvuodesta laumaan. Tämä on valitettavasti aiheuttanut sen että Marlie saa hirveän hepulin heti, kun joku muu hevonen otetaan tarhasta pois, tai jos se itse siirretään toiseen aitaukseen hetkeksi kaverin kanssa tai yksin. Joulukuussa saimme vihdoin varmistuksen siitä, koska pääsemme viimeistään muuttamaan omaan kotiin. Helmikuun loppuun mennessä vanhat asukkaat ovat lähteneet ja saamme aloittaa muuttourakan. Ystäväni Kaisa kävi myös ratsastelemassa Rosilla, pienet puomit ja kavaletit sujuivat myös muutaman tallomisen jälkeen ihan kivasti. Joulukuun lopussa saatiin Rosille myös oma satula, säädettävä Trekker. Joulukuussa ehdittiin jo hieman ratsastelemaan kavereiden kanssa, juoksuttelemaan ja puuhailemaan kaikenlaista muuta. Lomani alkoi joulukuun 23 päivä, ja sopivasti muutamaa päivää sitä ennen Pojan ja Marlien kengityksen yhteydessä jäi jalkani juuri laitettujen hokkikenkien liiskaamaksi. Kaksi viimeistä päivää meni töissä kipulääkkeen ja ontumisen voimin, eikä jalka ole vieläkään parantunut näin vajaan 3 viikon jälkeen. Vuoden viimeinen päivä meni hevosilla leppoisasti ilman huolen häivää, niin kaukana maalla ei raketteja paljoa ammuskeltu, joten hevoset eivät tienneet niistä oikein mitään.