lauantai 19. marraskuuta 2016

Toffee 1991-19.11.2012

Tasan neljä vuotta sitten ajelin tutun tallin pihaan. Varmasti kamalin asia, joka eläimen omistajalle voi tapahtua, oli edessä. Minulla oli takana viimeiset viisi vuotta elämää ensimmäisen oman hevosen kanssa, ja siihen aikaan mahtui paljon. Lopetuspäätös oltiin tehty jo varmaan kuukausi aikaisemmin, sen tiesin silti jo paljon sitä ennenkin, että pikkuhiljaa olisi jo aika. Nyt jälkikäteen miettiessä ajattelen, että irti olisi voinut päästää ehkä jo aikaisemminkin.

Kaiken kaikkiaan tämä kaveri opetti minulle enemmän hevoses omistamisen hyvistä ja huonoistakin puolista ja ilman Toffeeta et varmasti olisi tällä hetkellä toisen hevosen omistaja.
Ikävä on edelleen kova, mutta onneksi edes osa kuvista ja videoista on säilynyt tallessa. Osa videon kuvista on varmaan näkynyt blogissa, varsinkin tässä postaushaasteessa, jossa kirjoitin Toffeesta. Yritin saada videolla silti mukaan mahdollisimman paljon myös muita kuvia.


        

sunnuntai 13. marraskuuta 2016

Kokeilussa rungoton




Loppusyksystä kokeiltiin Marlielle selkään rungotonta satulaa. Ollaan menty satulalla useampaankin otteeseen. Kyseessä on Barefoot Cheyenne. Kaaria vaihtamalla satulan saa sopimaan tosi moneen selkään. Marliella on iso säkä, mutta mielestäni satuloitaessa ja selässäkin satula tuntui istuvan ihan hyvin sään kohdalta. Kyydissä istuminen tuntui ihan, kuin olisi istunut pehmeällä sohvalla ja hevonen liikkui satulan kanssa ihan tyytyväisenä. Oma istunta-ongelmani korostui vain lisää tällä satulalla, ja etukeno oli ihan hirveä. Sen sijaan jalustimet pysyivät kokoajan hievahtamatta jalassa, eikä oikean jalan jalustimen karkailuongelmaa ollut. Maastoiluun tämä on ainakin ihan ykkönen ja harkitsen kyllä vahvasti rungottoman hankkimista. Meillä on ollut etsinnässä laadukkaampi hyvä koulusatula, ja nyt täytyy harkita ostanko kouluratsastukseen normaalin rungollisen satulan ja sen lisäksi jonkun rungottoman maastoiluun, vai voisiko rungottomista koulusatuloista löytyä hyvä vaihtoehto molempiin.


Tällainen satula siis kyseessä


Plussat
+ Aivan ihana istua
+ Kaaria vaihtamalla moneen selkään sopiva
+ Hevonen tuntui nauttivan
+ Jalustimet pysyivät tukevasti jalassa
+ Ihanan kevyt verrattuna runkosatulaan
+ Ei heilunut selässä

Miinukset
- Vaikea kiristää vyötä yksin enää selästäkäsin
- Vaikea istua oikein, varsinkin epätasaisella hevosella töksähtävät siirtymiset ja iso ravi heittää helposti etukenoon

Plussat ovat siis ehdottomasti suuremmat kuin miinukset. Nämäkin puutteet on helposti itse korjattavissa. Seuraavaksi saatankin testauttaa meillä rungotonta koulusatulaa.

Etukeno ja perse takakaarella (y)


perjantai 11. marraskuuta 2016

Sairastelua ja tallilomaa

Viime torstaina haettiin meille uuteen kotiin tämä pikkuinen. Lauantaina Marlien kävi liikuttamassa sen uusi liikuttaja, joka on nyt käynyt ahkerasti ja on mennyt hyvin! Itselleni on tullut nyt pitkä tauko talleilusta, koska olen ollut lauantaista asti turun saaristossa kissojen kanssa, ja kotiin me palataan vasta sunnuntaina. Lauantaina haettiin tulomatkalla vielä äidilleni uusi kissanpentu hänen toisen kissan kaveriksi. Toisaalta on ollut tosi kiva päästä hetkeksi pois maisemista, mutta kyllä jo tiistaina tuli jo sellanen olo, että pakko päästä liikkeelle ja tallille. Täällä tuli kolme päivää putkeen lunta ja kauhea tuuli, joten ulkoilu on jäänyt aika minimiin ja tietokoneella ei kauheasti kiinnosta surffailla, kun joka puolella tulee vastaa pelkkää Trumppia. Hinku on jo mahdoton tallille, mutta maanantaihin asti täytyy vielä odottaa.

Sunnuntaina on pakko erottaa nää kaverukset, kun me lähdetään kotiin. Jouluna sitten uudestaan ;)


Marlie sattuikin sairastumaan "hyvään" saumaan, kun en itsekkään ole päässyt tallille, Kyse on onneksi vain perus viruksesta, joka on myllännyt varsinkin tänä syksynä tosi monella tallilla. Ei ole onneksi ollut kuin noin puolen asteen lämmön nousu, mutta varsinkin hevosten takajalat on turvonneet jonkun verran. Marlie on saanut onneksi tallinomistajan toimesta oikein hyvää hoitoa ja on jo ihan terve.

Hevoset muuttivat muuten muutama viikko sitten vakituisesti pihattoon asumaan, Peppi ja Marlie toiselle puolelle ja Pyry toiselle. Peppi on hiukan joutunut muitten pomotettavaksi, mutta mahtuu kyllä onneksi sisään samaan aikaan Marlien kanssa. Hevosille on vaan tullut nyt ärsyttävä tapa nakerrella kaikki paskaksi. Uusi pihatto kaluttu ja aitatolpat katkeemispisteessä. Tällä menolla kevääseen mennessä uudesta pihatosta on jäljellä vaan kasa purua ja katto ja ikkunat.


PS. On tää talvikin ihan kiva mut kesä vois tulla jo.

torstai 10. marraskuuta 2016

Uusi lemmikki!

Joskus aikasemmin mainitsinkin jo, että meille on tulossa jossain vaiheessa uusi lemmikki kotiin. Kävin siis varaamassa jossain vaiheessa syksyä tämän pienen komistuksen ja viime viikon torstaina se vihdoinkin pääsi uuteen kotiin! Kuvat ovat valitettavasti kännykkälaatua, mutta söpöydellä ei silti ole rajaa.


Peku oli onneksi tosi kiltisti ja meni vaan uteliaasti katsomaan, mitä kuljetuslaatikossa on. Se juoksi jo karkuun pitkin asuntoa, kun oltiin lähdössä hakemaan pikkukissaa ja kaivoin kuljetuslaatikon kaapista. Luuli varmaan joutuvansa eläinlääkäriin.
Tämä on tosi rohkea kissanpentu, ei pelkää mitään ja leikkii paljon, käy itse laatikolla ja syö kahden aikuisen kissan edestä, nukkuu sylissä ja kehrää paljon. Itselleni varsinkin tuo laatikolla käyminen on tärkeä asia, koska edellinen kissani ei oppinut (tai halunnut oppia) yli puolen vuoden aikana millään konstilla käymään hiekkalaatikolla tai edes ulkona asioilla. Se käytti joka päivä sänkyä tai mattoja vessanaan ja tuhosi sillä petauspatjat, runkopatjasängyt ja uudet karvalankamatot.

Kauhukaksikko kyläilemässä :D



Toivottavasti tää kaveri tulee olemaan meillä vielä monta vuotta! :)