Marlie maastoilee

Viime viikolla käytiin heppojen vanhan liikuttajan Hennan kanssa tallilla ja laitettiin kypäräkamera päähän pitkästä aikaa. Ehdotin hänelle että kävisi Marlien kanssa maastossa päästelemässä muutaman pätkän reippaammin, koska neiti oli kärryillä niin paha ajaa. Kävin siis jokunen päivä aiemmin ajamassa Marliellla itse ja se painoi koko reissun ohjille niin paljon ettei sitä meinannut saada enää pidettyä käsissä ja poukotti aivan vinossa aisojen välissä. Treenisuoralla uskalsin sitä päästää ihan pienelle hölkälle, mutta sekin tuntui olevan virhe, koska sen jälkeen neiti olisi lisännyt vain vauhtia. Vauhti ei niinkään haittaa vaan se, jos se ei pysähdykään suoran päähän vaan jatkaa kiitoa tallille asti ja jossain mutkassa tuleekin auto vastaan.

Marlie menikin ihan kivasti alkukäynnit tiellä ja alkoi vasta metsätielle päin tultaessa vähän lisäämään kävelyyn vauhtia. Neidit kävivät päästelemässä ravia ja laukkaa suoran päähän, jonka jälkeen ravailivat vielä kentällä. Marlie näytti vähän rauhallisemmalta kentällä pyöriessä, kun oli saanut käydä ensin vähän päästelemässä reippaammin. Näyttää kyllä hämmästyttävän rauhalliselta meno kypäräkameran kuvasta. Itse kun on kyydissä joskus istunut ja tietää millasta meno on niin voi vaan sanoa että ei videolla näytä kyllä vauhti läheskään yhtä kovalta! :D

Ratsuttaja kävi lauantaina toistamiseen ja Marlien viimeksi vaikeampi oikea kierros olikin kääntynyt vasempaan. Omaan silmään ja ratsuttajan mielestä hevonen oli paljon rauhallisempi ekaan kertaan verrattuna ja sivusta seuraajana meno näytti ihan kivalta. Lauantaina mennään kopin kanssa maneesille ja tekisi mieli nousta itsekin hetkeksi kyytiin reilun vuoden ratsastustauon jälkeen.

Kannattaako ottaa jatkossakin kypäräkamera akitivisemmin käyttöön?

Pellolla aatonaattona

Rosi kävi Hennan kanssa pellolla aatonaattona. Neidillä on ollut kokemattomien ratsastajien takia hieman kokeilunhalua maastossa johtajuudesta. Muutaman kerran hän koitti kääntyä kotiinpäin kesken ratsastelujen, mutta antoi aika helposti periksi kun komento kävi. Lähinnä huvitti nuo pienet riemuloikat, joita ymmärrettävästi muutamat tuli. Hän  kun on ollut pidempään jo kevyemmällä ja pyörinyt vain kentällä. On se vaan niin❤

Rosi on monella tapaa kuin edesmennyt Toffee jättikoossa❤

Pakkanen ja aivan upea auringonlasku

DIY sulavesikuppi pakkasille

Tehtiin tällainen kuppi jo viime talvena kun hepat oli talven pihatossa. Silloin oli jo tarkoituksena laittaa jonkinlaista kuvaa ja ohjetta kupin teosta, mutta sen aikaiset kuvat ovat kadonneet jo johonkin. Tallille tarvittiin vielä yksi sulakuppi poneille ja meillä oli tarpeet vielä yhteen kuppiin jo valmiiksi hankittuna. Niitä oli viimetalvena tarkoitus siis tehdä suoraan par kappaletta, mutta ei tarvittukaan kuin yhtä. Tarvikkeet on kaikki muut hankittu Puuilosta paitsi lämmityskaapelit ja vikavirtasuojan on hakenut mies muistaakseni Onniselta, joten niiden tarkkaa hintaa en osaa sanoa. Porakone, puupalikat, läpivientiholkki, ja teippi löytyivät kotoa valmiiksi, joten niiden hinnat katsoin netistä. Kaapeli on itsestäänsäätyvä lämpötilan mukaan, joten jos lämpötila nousee, se ei lämmitä turhaan ja vie sähköä.

Tarpeita:

• Muuraus/laastipalju 60l (7€)
• Muuraus/laastipalju 90l (10€)
• Uretaani 2kpl (yht 10€)
• Sulanapitokaapeli 6-10m (40-70€ Puuilo)
• Korokepalat 4kpl n.3cm (2€)
• Alumiiniteippi 1 rulla (4€)
• Kestävä teippi kupin reunaan esim. jesari, gorillateippi tms (5€)

Näillä pärjää jo hyvin, meillä tarvittiin lisäksi:

• Porakone
• Läpivientiholkki (0,5€)
• Vikavirtasuoja (15€ K-Rauta)
• (Paali)naru tms kupin kiinnitykseen

Ensimmäisenä kannattaa porata ulompaan, eli isompaan paljuun reiät alareunaan johdon ulostulolle, sekä johonkin yläreunaan esimerkiksi kahvan kohdalle reikä myöhempää kupin kiinnitystä varten.
Kaapeli vedetään reiän läpi ja kiristetään läpivientiholkki paikalleen. Tätä ei välttämättä tarvita, varmasti toimii ilman läpivientiholkkiakin.

Ulompi palju.Reikä porakoneella, holkka ja kaapeli holkin läpi.

Tämän jälkeen kiinnitettiin kaapeli sisempään ämpäriin alumiiniteipillä. Meillä taisi olla 4m sulanapitokaapeli, joka on kyllä liian lyhyt. 6m kaapeli kannattaa vähintään ehdottomasti ottaa. Kymmenen metrin kaapelilla uskoisin saavan jo kupin pohjan ja reunat kaapeloitua kokonaan, joka olisi tietysti paras. Kaapeli kannattaa vetää ensin kiinni teipinpalasilla ja sen jälkeen vuorata koko kaapeli vielä alumiiniteipillä kauttaaltaan. Lisäksi sisemmän, pienemmän paljun pohjaan kiinnitetään jonkinlaiset korokepalat teipillä.

Tässä kohtaa ulompaan ämpäriin oli porattu jo reikä, kaapeli pujotettu sieltä ja alettu kiinnittää alumiiniteipillä sisemmän kupin reunoihin.

Sisempään kuppiin on kiinnitetty pohjaan korokepalat (ei tarvitse noin montaa) ja kaapeli on peitetty kokonaan alumiiniteipillä.

Ulomman paljun pohjaan vedetään kerros uretaania, jonka jälkeen päälle laitetaan sisempi palju. Tähän tarvitaan jonkinlainen paino ämpärin päälle kuivumisen ajaksi.
Seuraavaksi vuorataan paljujen välinen reuna uretaanilla ja annetaan kuivua yön yli.

Uretaani ulomman ämpärin pohjalle.

Paino päälle ja reunat uretaanilla.

Ylimääräinen uretaani kannattaa leikata pois sen kuivuttua. Sen jälkeen uretaanin päälle vedetään jonkinlainen suojateippiä, meillä esim. perus ilmastointiteippiä. Teipit joutuu uusimaan välillä. Meillä meni kuppi samoilla teipeillä viime talven ja uusittiin ennen tämän talven käyttöönottoa. Tämän jälkeen ulomman kupin yläreunaan porattuun reikään voi kiinnittää vielä jonkinlaisen narun, jolla kupin saa sidottua kiinni esimerkiksi aitatolppaan. Vikavirtasuojaa kannattaa käyttää ja sähköjohto suojata mahdollisimman hyvin hevosilta. Meillä kaapelia tuli vaan kupin reunoille ja tässä toisessa kupissa päätettiin jättää se vähän alemmas reunaa. Yleensä hevoset juo aika nopeasti astiasta vettä pois ja ihan ylhäällä oleva kaapeli lämmittää tyhjiä astian reunoja. Toisaalta ylös asti kaapeloitu astia ei täynnä ollessa pääse jäätymään niin helposti. Viime vuonna tyhjemmäksi päässyt astia oli muutaman kerran ihan pahimmilla pakkasilla päässyt hiukan jäätymään pinnasta, mutta muutoin pysyi hyvin vesi sulana. Luultavasti pidemmällä kaapelilla ei olisi ollut tätäkään ongelmaa. Väittäisin myös, että kupin reunaan uretaanin suojaksi voisi käydä myös silikoni, joka olisi varmasti kestävämpi vaihtoehto teippailulle.

Näillä ohjeilla ja tarvikkeilla kuppi maksaa halvimmillaan 93€ lyhyemmällä kaapelilla, pidemmällä kaapelilla kalleimmillaan hinnaksi tulee n. 123€. Meillä tallilla tämä helpottaa vesien kuskaamista erittäin paljon ja esimerkiksi viimetalvena oli ihan ehdoton pihattohevosilla, kun ei tarvinnut huolehtia hevosten juomisesta, vaan sulaa ja mahdollisesti lämmintäkin vettä oli aina tarjolla. Nyt ei tarvitse esimerkiksi päivisin kiertää juottamassa hevosia erikseen tarhaan päivän aikana. Jos hevoset on yöt sisällä, heitetään illalla astioiden päälle vaan kannet ja ne nostetaan pois taas aamulla kun hevoset viedään ulos.

Marlien eka ratsastus

Marlie on ollut nyt vajaa pari viikkoa takaisin kotona ja saanut suht rauhassa kotiutua. Se sai vasta eilen lauantaina talvikengät alle ja liukkauden takia on ollut aika kevyellä liikutuksella. Maanantaina kuitenkin Karkki tuli mukaan sitä katsomaan ja kiipesi hetkeksi selkäänkin. Kenttä oli osittain vähän jäinen ja kaviot keräsi aika jäätävät tilsat jotka onneksi lähti heti, kun hevonen uskalsi kävellä kunnolla.
Marlie oli ehkä vähän jännittynyt kun ei ollut hokkeja ja keli oli aika tuulinen. Tulisin vielä otti kunnon spurttilähtöjä kentän vierestä katoksestaan ja piti kauheeta meteliä. Mentiin ihan vaan käynnissä perusjuttuja ja koko ratsastus oli vain tutustumista enemmänkin toisiinsa. Marlie on myös aika kova jännittämään uusia ratsastajia ja voi olla uuden ratsastajan kanssa pari kolmekin ekaa kertaa aika jännittynyt. Vasemmassa kierroksessa menee huomattavasti paremmin, oikea kierros on aina ollut sille vaikeampi ja on edelleen. Sillä oli nyt hackamoren sijasta kolmipalakuolain ja edelleen se on aika venkula pään kanssa ja varsinkin jännittäessä mälvää suullaan aika paljon. Suunta on kuitenkin oikea, eikä se enää jäkitä kokoajan kuolainta vasten pää pystyssä. Juoksuttaessa myös huomasin selvän eron sen liikkeessä, se liikkuu nykyään ravissa paljon tahdikkaammin ja rennommin. Vasempaan kierrokseen se korjaa vielä huonoa tasapainoa kaahottamalla ja oikomalla ympyrää. Marlien ollessa ylläpidossa sen kanssa on kyllä tehty kovasti töitä ja se näkyy.

Ensiviikolla olisi tarkoitus kokeilla Marlielle kilpakärryjä, sekä ratsuttajan pitäisi tulla käymään sen selässä, sitä mielenkiinnolla odotellen. Lauantaina sovitettiin tallin kärryjä sille perään, jotta tiedetään kuinka paljon pidemmät kärryt se tarvitsee. Ajattelin hankkia sille jotkut edulliset kärryt jos muutaman startin pääsisi vielä ajamaan harrastemielessä, mutta ei noin isolle hevoselle sitten edullisia ja tarpeeksi isoja kärryjä löydykään helposti. Marlie on nyt päässyt myös Mintun varsan Rosan kanssa samaan tarhaan ja neidit tulee hyvin toimeen. Tykkään itse että hevosella on tarhakaveri mahdollisuuksien mukaan.

Tuholainen Tulisin