Käytiin tässä heinäkuun alussa katsomassa Rosia uudessa kodissaan. Samalla vein sopparit, joissa sovittiin Rosin myynnistä heille. Matkaan lähti mukaan Rosin entinen, ja Marlien nykyinen luottoliikuttaja Karkki. Rosi asuu nykyää Keski-Suomessa. Matkaan meni aikaa jonkun verran ja sovittiin olevamme noin kahden aikaan paikan päällä. Onneksi keli suosi ja aurinko paistoi, kun päästiin perille. Rosi oli isolla laitumella 8 muun hevosen kanssa samassa laumassa. Otettiin Rosi harjaukseen ja saatiin ratsastaa hetki. Karkki kävi ensin pienen pätkän hiekkatiellä kävelemässä ja ravailemassa. Paikka oli kyllä aivan upea, vieressä järvi, rauhalliset maastotiet ja peltoa silmän kantamattomiin. Rosi on kuulemma ollut kiva maastomopo, eikä ole esittänyt lainkaan sellaisia tempauksia, mitä meillä loppuvaiheessa teki. Paikanvaihdos on selvästi tehnyt sille hyvää, ja olihan se selvä että edellinen talli oli noin isolle hevoselle liian pieni.
Kävin itsekin ratsastamassa loppujen lopuksi pienen pätkän. Rosilla oli trekkerin ns. perusmallin satula joka oli tosi hyvä! Tässä ei siis ollut sitä kahvaa edessä, vaan näytti täysin normaalilta satulalta. Tälläistä kaavailin Rosille aiemmin, ennen kuin ostin classicin, mutta silloin en löytänyt tarpeeksi leveää. Rosi oli hoikistunut muutenkin ja näytti tosi hyvältä. Lauma liikkuu ilmeisen paljon laitumella, ja laidun oli sen muotoinen, että liikettä tulee väkisinkin. Oli kyllä ihana käydä ratsastamassa hetki ja ravailla kotiin päin ihan vapaalla ohjalla rennosti. Rosilla on niin pehmeät askeleet Marlieen verrattuna, eikä kiire mihinkään. Lopuksi koitettiin viel ottaa meistä kuvia metsän reunassa, jonne Rosi ei olisi mennyt ollenkaan. Eli häneltä löytyi edelleen myös sitä omaa tahtoa ja luonnetta ihan yhtä paljon kun ennenkin.
Olen kyllä tyytyväinen reissusta ja hyvillä mielin jätin Rosin heidän hoteisiinsa. Itselläni on aika vahva tuntemus ihmisistä heti alkuunsa. Tietenkin aina vaisto ei osu oikeaan, mutta yleensä hyvät ja huonot fiilikset ihmisistä on osoittautunut oikeiksi. Rosin kohdalla en ole ollut huolissani sen oloista sen jälkeen kun se meiltä lähti. Vaikka hevonen on parhaassa mahdollisessa paikassa ja hyvissä käsissä, oli kyllä todella haikea fiilis. Yritin pitää haikeat ajatukset kurissa, ettei koko reissu menisi pelkäksi itkemiseksi. Olemme myös jatkossakin tervetulleita moikkaamaan Rosia, joka on tietysti aina ihanaa kuulla!
Rosi kävi Hennan kanssa pellolla aatonaattona. Neidillä on ollut kokemattomien ratsastajien takia hieman kokeilunhalua maastossa johtajuudesta. Muutaman kerran hän koitti kääntyä kotiinpäin kesken ratsastelujen, mutta antoi aika helposti periksi kun komento kävi. Lähinnä huvitti nuo pienet riemuloikat, joita ymmärrettävästi muutamat tuli. Hän kun on ollut pidempään jo kevyemmällä ja pyörinyt vain kentällä. On se vaan niin❤
Rosi on monella tapaa kuin edesmennyt Toffee jättikoossa❤
Oikeastaan koko tämän vuoden olen joutunut itse olemaan ratsastamatta, ja joudun olemaan vielä joulukuuhun asti. On ollut tosi vaikea löytää pysyviä liikuttajia Rosille. Raha ei ole vaihtanut omistajaa ja olen aika vapaasti (ainakin omasta mielestä) antanut sitä käydä liikuttelemassa. Silti monella aika ja motivaatio loppuu lyhyeen, vaikka jo ilmoituksessa toivoin nimenomaan pidempiaikaisia liikuttajia.
Jossain kohtaa loppukesän ja alkusyksyn aikana se on selvästi jonkun kanssa päässyt niskan päälle varsinkin maastoillessa. Vielä kesällä sillä mentiin rennosti maastossa ilman satulaa kaikki askellajit ja homma toimi hienosti. Nyt se on alkanut maastoillessa ensin pysähtelemään pois päin mentäessä tallilta, kääntyilemään kotiin ja ryöstelemään omia aikojaan sillon kun huvittaa. Se liikkuu tasan silloin kun haluaa ja sillä vauhdilla kun haluaa eikä paljoa kysele. Tätä se ei siltikään tee kaikille vaan joidenkin kanssa se menee varsin nätisti ja tekee kaiken siten kun siltä pyydetään. Rosi on luonteeltaan ihan kiva, mutta se osaa ottaa hyödyn irti, kun näkee sopivan tilaisuuden. Eläinlääkäri on sen katsonut läpi, hieroja on käynyt ja se on saanut kraniohoitoja ja ollut niiden jälkeen aina parempi. Varusteet pitäisi olla sille varsin hyvät ja sopivat. Ongelma on selvästi muutenkin käytöksessä, koska niiden ihmisten kanssa se toimii oikein hyvin ja kiltisti, joista se pitää. Olen muutaman kerran ollut kavereiden mukana kävellen maastossa mukana ja Rosi on välillä hypännyt tieltä metsään ojien yli, lähtenyt kiitolaukkaa juoksemaan umpimetsikköön ratsastajan kanssa ja keksinyt muuta mukavaa puuhaa itselleen.
Yksi liikuttaja (joka ratsastaa näissäkin kuvissa) on nyt käynyt säännöllisemmin Rosia liikuttamassa ja heillä näyttää sujuvan varsin kivasti hommat. Välillä Rosi on päässyt harjoittelemaan ohjasajoa ja muuta maastatyöskentelyä hänen kanssaan ratsastuksen lisäksi, joka on sille tärkeää. Se kaipaa pitkäaikaisempaa ihmistä hääräämään kanssaan ja paljon muutakin kuin vain perus ratsastuksen. Rosi ei selvästikään ole tykännyt siitä, kun ratsastajat ovat vaihtuneet paljon ja usein. Se tiedettiinkin jo alkuun ja toiveissa oli juuri sen takia pysyvämmät liikuttajat. Valitettavasti hevosta on ollut pakko saada liikkeelle kun ei itse ole pystynyt ratsastamaan, kaverit pääsee harvoin ja kärryjäkään ei Rosille ole hankittu.
Nyt aletaan pikkuhiljaa ratsastelemaan sitä enemmän kentällä ja pikkuhiljaa maastossa vaikka ihan talittaen jos ongelmia vielä ilmaantuu. Nyt se on ollut ihan ok, joskin yhden liikuttajan kanssa madellut tallilta pois päin ja kotiin päin taas saanut pidätellä kunnolla. Mitään ryntäyksiä tai muuta ei ilmeisesti silti enää ole ollut ja niitä onneksi vähentää myös se, ettei enää kasva syötävää joka puolella, jonka perään rynniä. Rosi täytyy saada heti kentällä toimimaan kunnolla, Joidenkin kanssa se jää heti seisomaan ja jumittamaan jos ei ole määrätietoisesti käskemässä sitä eteenpäin. Jos sen saa kentällä jo heti kulkemaan kunnolla ja tekemään mitä pyydetään, en usko maastossakaan sen enää yrittävän mitään temppuja. Huomenna on yksi kiinnostunut liikuttaja tulossa kokeilemaan Rosia. Toivotaan, että siitä löytyisi yksi sopiva liikuttaja, koska yksi lopetti juuri käymisen.