Sairastelua ja tallilomaa

Viime torstaina haettiin meille uuteen kotiin tämä pikkuinen. Lauantaina Marlien kävi liikuttamassa sen uusi liikuttaja, joka on nyt käynyt ahkerasti ja on mennyt hyvin! Itselleni on tullut nyt pitkä tauko talleilusta, koska olen ollut lauantaista asti turun saaristossa kissojen kanssa, ja kotiin me palataan vasta sunnuntaina. Lauantaina haettiin tulomatkalla vielä äidilleni uusi kissanpentu hänen toisen kissan kaveriksi. Toisaalta on ollut tosi kiva päästä hetkeksi pois maisemista, mutta kyllä jo tiistaina tuli jo sellanen olo, että pakko päästä liikkeelle ja tallille. Täällä tuli kolme päivää putkeen lunta ja kauhea tuuli, joten ulkoilu on jäänyt aika minimiin ja tietokoneella ei kauheasti kiinnosta surffailla, kun joka puolella tulee vastaa pelkkää Trumppia. Hinku on jo mahdoton tallille, mutta maanantaihin asti täytyy vielä odottaa.

Sunnuntaina on pakko erottaa nää kaverukset, kun me lähdetään kotiin. Jouluna sitten uudestaan ;)

Marlie sattuikin sairastumaan "hyvään" saumaan, kun en itsekkään ole päässyt tallille, Kyse on onneksi vain perus viruksesta, joka on myllännyt varsinkin tänä syksynä tosi monella tallilla. Ei ole onneksi ollut kuin noin puolen asteen lämmön nousu, mutta varsinkin hevosten takajalat on turvonneet jonkun verran. Marlie on saanut onneksi tallinomistajan toimesta oikein hyvää hoitoa ja on jo ihan terve.

Hevoset muuttivat muuten muutama viikko sitten vakituisesti pihattoon asumaan, Peppi ja Marlie toiselle puolelle ja Pyry toiselle. Peppi on hiukan joutunut muitten pomotettavaksi, mutta mahtuu kyllä onneksi sisään samaan aikaan Marlien kanssa. Hevosille on vaan tullut nyt ärsyttävä tapa nakerrella kaikki paskaksi. Uusi pihatto kaluttu ja aitatolpat katkeemispisteessä. Tällä menolla kevääseen mennessä uudesta pihatosta on jäljellä vaan kasa purua ja katto ja ikkunat.

PS. On tää talvikin ihan kiva mut kesä vois tulla jo.

Uusi lemmikki!

Joskus aikasemmin mainitsinkin jo, että meille on tulossa jossain vaiheessa uusi lemmikki kotiin. Kävin siis varaamassa jossain vaiheessa syksyä tämän pienen komistuksen ja viime viikon torstaina se vihdoinkin pääsi uuteen kotiin! Kuvat ovat valitettavasti kännykkälaatua, mutta söpöydellä ei silti ole rajaa.

Peku oli onneksi tosi kiltisti ja meni vaan uteliaasti katsomaan, mitä kuljetuslaatikossa on. Se juoksi jo karkuun pitkin asuntoa, kun oltiin lähdössä hakemaan pikkukissaa ja kaivoin kuljetuslaatikon kaapista. Luuli varmaan joutuvansa eläinlääkäriin.
Tämä on tosi rohkea kissanpentu, ei pelkää mitään ja leikkii paljon, käy itse laatikolla ja syö kahden aikuisen kissan edestä, nukkuu sylissä ja kehrää paljon. Itselleni varsinkin tuo laatikolla käyminen on tärkeä asia, koska edellinen kissani ei oppinut (tai halunnut oppia) yli puolen vuoden aikana millään konstilla käymään hiekkalaatikolla tai edes ulkona asioilla. Se käytti joka päivä sänkyä tai mattoja vessanaan ja tuhosi sillä petauspatjat, runkopatjasängyt ja uudet karvalankamatot.

Kauhukaksikko kyläilemässä :D

Toivottavasti tää kaveri tulee olemaan meillä vielä monta vuotta! :)