Satuloiden sovitus

Vihdoinkin meillä koitti se aika, että saatiin vihdoin alkaa metsästämään uutta satulaa. Meillä oli haussa nimenomaan koulupenkki. Budjetti meullä penkkiin oli noin tuhat euroa, hyvän löytyessä olin varautunut kalliimpaankin menoerään. Tällä kertaa halusin, että satula oikeasti sopii Marlien selkään, sekä itselleni. Oma istumiani on kärsinyt viime vuosina todella paljon, ja yksi isoista vaikuttajista on ollut meidän entinen satula.

Halusin ammattilaisen sovittamaan satuloita, koska edellinen oli ns. omaa kotisovitustani. Soitin Sanna Taimelle, kerroin toiveet ja sovittiin päivä lukkoon. Hän toi itse mukanaan sovitettavia satuloita, sekä hain itse pari mahdollista vaihtoehtoa Porin Riding Sportista mukaani.

Salaa toivoin heti, että itse hakemani Albion olisi sopiva, koska se näytti hyvälle ja sopi juuri budjettiin. Toinen satula, jonka sain Riding Sportista mukaani, oli ruskea Kieffer Master, jota kartoin heti sen värin takia. Sain satulat mukaani ilman minkäänlaisia panttimaksuja, eikä sovituksella ollut mitään aikarajaa, joten kannattaa ehdottomasti kysellä liikkeistä välityssatuloita sovitukseen, jos on mahdollista. Sanna otti Marliesta mittoja ja haki sen jälkeen autosta sopivimpia satuloita kokeiluun. Tämän kyseisen Albionin kohdalla hän totesi heti, ettei sitä kannata edes kokeilla. Kiefferiä voisi sen sijaan koeratsastaa.
Häne tuomistaan satuloista sopiviksi todettiin myös Lemetex Bernina, sekä Passier Optimum.
Sanna sovitti myös meidän vanhan satulan ja kysyi ensimmäisenä, onko istuntani takakaarella ja jalat ajautunut liian eteen, sekä yläkroppa etukenossa. Ai että onko..

Onhan se tiedetty, että suurimmat istuntaongelmat ovat johtuneet vanhasta satulasta, jolla ei ole saanut millään tavalla edes pohkeita hevoseen kiinni. Suunnittelin jättäväni vanhan satulamme käyttöön satunnaisia uintireissuja varten, mutta sen runko natisi myös hieman, joten annoin sen pois lasten leikkeihin ja hankimme uittamiseen kokonaan uuden penkin.

Tykkäsin siitä, että sovittaja näytti konkreettisesti mikä kussakin satulassa oli hyvää tai huonoa hevosen selkään sopivuuden kannalta, sekä satuloiden eroja ja niiden vaikutuksia hevoseen. Suurin ongelma oli varmaankin se, että Marlien toinen lapa oli muutaman sentin taaempana kuin toinen, joten Sanna suositteli koeratsastamaan Lemetexin ja Passierin geelin kanssa, joka toi täytettä eteen. Marliehan on toiseen suuntaan juurikin paljon kankeampi ja vaikeampi ratsastaa ja sitä onkin paljon nyt yritetty hioa kentällä.

Lemetex Bernina

Kokeilin ensimmäisenä itseäni eniten kiinnostavaa satulaa Lemetexiä. Satula näytti ja tuntui kivalta, mutta varsinkin ravissa jalkani puutuivat ihan minuutissa niin, että jalustimet oli pakko ottaa pois jalasta hetkeksi. Vaihtelin jalustimien pituutta, mutta sillä ei ollut merkitystä puutumiseen. Satula kuitenkin tuntui ihan unelmahyvälle vanhan jälkeen ja sain jopa käytettyä pohkeita hevoseen. Istuin oli kuitenkin tosi kova istua ja asento tuntui itselleni todella hankalalta tässä. Harmitti.

Passier Optimum

Seuraavaksi kokeilin Passieria meidän toisessa valmennuksessa. Myös opettajan mielestä satula näytti ja tuntui hyvälle ja oli hevoselle mieluisa. Se oli Lemetexiin verrattuna paljon parempi istua ja tuntui juuri sopivalta.

Kieffer Master

Kiefferin jätin viimeiseksi, koska se kiinnosti satuloista vähiten kokeilla. Väri oli ruskea, enkä tykännyt siitä, mutta ihastuin satulaan kun istuin siihen. Istunta tuntui juuri hyvältä ja sopivan tukevalta, hevonen liikkui mielellään, eikä väliin tarvinnut laittaa ylimääräisiä täytteitä. Toki satulaa joudutaan tulevaisuudessa lähettämään tehtaalle levitettäväksi, kun hevonen muuttuu, muita olisi pystynyt muokkaamaan helpommin. Kieffer oli muista satuloista myös selvästi edullisin, ja olisin halunnut käyttää koko budjetin satulaan, kun sellainen kerran oli käytettävissä. Satula oli mukavan pehmeä istua ja oma asento tuntui hyvältä ja luonnolliselta siinä, sekä tukea oli tarpeeksi.

Kokeilin uudelleen vielä koeratsastaa Lemetexin, koska halusin varmistua siitä, ettei ensimmäinen kokeilu ollut vain alkukankeutta uuteen satulaan totutellessa. Valitettavasti se ei tuntunut vieläkään lainkaan hyvältä. Loppujen lopuksi tein valinnan, ja ostin meille käyttöön tämän Kiefferin ruskean koulusatulan. Loppujen lopuksi väri on toissijainen juttu, kun satula on muuten juuri passeli meille, sekä väri on muutenkin niin tumma ettei sitä edes erota mustasta kovin hyvin. Ratsastin tällä satulalla kolmannen valmennuksen ja Minna oli myös sitä mieltä, että satula näytti istuvan tosi hyvin sekä minulle, että hevoselle.

Jos jollakin on sopivan satulan etsintä käynnissä, suosittelen kääntymään jonkun asian osaavan puoleen, kokeilemaan kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja ja kyselemään sopivia välityssatuloita lähiseudun ratsastustarvikeliikkeistä. En tiedä mikä satula meillä nyt olisi käytössä, jos en olisi itse käynyt tätä Kiefferiä noutamassa sovitukseen. Luultavasti se olisi tämä Passier Optimum, joka hinnallaan meni hieman yli budjetin. Hinnalla ei niinkään ollut meille väliä, kunhan satula on sopiva.