perjantai 13. toukokuuta 2016

Kokeilussa gramaanit

Perjantaina oli suunnitelmissa lähteä kunnon maastoon, kun sää näytti vielä sille päivälle aurinkoa ja seuraavalle kolmelle päivälle sadetta. Marliella oli jo satula selässä kun muistin katsoa kaviot ja huomasin, että takakenkä puuttuu. Maastolenkki vaihtui siis liinassa työskentelyyn. Kun satula oli jo valmiina selässä ajattelin kokeilla gramaaneita, jotka oli samana päivänä tullut postissa.
Olen vähän skeptinen kaikkien uusien pihojen ja remmiin käytössä. Aikaisemmin meillä on käytetty juoksutuksessa juoksutusapua, mutta se on aika pitkä ja jostaa vielä tosi paljon vaikka olisi kiristetty tiukimmilleen. Juoksutan nykyään pelkällä riimulla, koska hackamoreen ei voi kiinnittää mitään remmejä ja kuolaimien kanssa touhusta ei tule mitään muuta kuin tappelua.



Marliella oli kokoajan kauhea nälkä ja se haikaili heinien perään kun laitoin sitä kuntoon. Nostin sille tynnyrin naaman eteen ja heiniä sen päälle. No eihän siihen uskaltanu edes vilkastakkaan, varmaan 10 minuuttia ensin pöristiin ja koitettiin pakoon enne kuin uskalsi heinin koskea. Ihanan peloton hevonen mulla!
Edellisenä iltana oli metsästä koittanut hirvi tulla aitojen läpi sen kaveriksi laitumelle ja sitäkin se oli kuulemma pelännyt ihan hirrrveesti.





Laitoin nuo gramaanit aluksi ihan niin löysälle kun vaan sai. Jossain kohtaa kiristin niitä vähän, kun ne roikku löysinä vaan. Ekan kerran kun ravailtiin ympyrällä,  niin neiti lähti ihan paniikissa paahtamaan karkuun. Jalustimet vähän naputti satulaan ja siitä se paniikki tuli. Otin ne kokonaan irti ja sen jälkeen homma menikin ihan rennosti tuttuun tapaan. Juoksutin yhteensä vaan 20 minuuttia ja loppukäynnit ilman piuhoja.



Mintulla tais olla laskettu aika jo reilu 3 viikkoa sitten eikä vielä ole mitään näkynyt. Kyllä mahasta päätellen siellä silti jotain kasvaa.. :D