Marlie ei ole vielä vaihtunut uuteen ratsuun, vaikka siltä tuntuukin. Niinä päivinä, kun en ole itse ehtinyt tallille, on eräs tuttava käynyt ratsastamassa sitä ja eron kyllä huomasi. Hän saa Marlien kulkemaan paljon paremmin ja rentoutumaan heti muutaman ratsastuskerran jälkeen. Oma istuntani tuntui loksahtavan heti paikoilleen, kun istuin hevosen selkään. Marlien rentoutumisella on varmaan suurin syy siihen, että myös oma istuntani korjaantui takaisin hyväksi kuin taikaiskusta. Se kulki myös paljon vähemmän etupainoisena, jolla varmaan on myös oma merkityksensä oman etukenoni korjaantumiseen. Ravissa omassa istunnassa riittää vielä työtä, jotta saan jalat rentoutumaan ja istunnan suoremmaksi.
Väistöt meillä menee tosi hyvin oikealle päin ja selässä ei tarvitse tehdä mitään muuta, kuin pieni pidäte ja siirtää aavistus jalkaa taaksepäin.
Alla olevista kuvista huomaa aika hyvin istunnan eron kahden eri ratsastuskerran välillä.
Tällä viikolla sain vihdoin myö oman auton käyttöön neljän vuoden tauon jälkeen. Ihan luksusta tulee olemaan vielä tämä kuukausi, kun saa itse mennä tallille mihin aikaan päivästä tahansa, ja vaikka illalla vielä uudestaan, kun ei tarvitse olla muiden kyytien orjana. Toukokuussa aloitankin työt Uudessakaupungissa, joten tallilla käynnit tulevat varmasti harventumaan jokapäiväisestä vähemmälle. Työmatkoihin aikaa menee päivässä edestakaisin noin kolmisen tuntia, ja siihen vielä työpäivä päälle. Tärkeintä on kuitenkin, että rahaa alkaa tulemaan reilusti enemmän, joten meillä on mahdollisuus osallistua tunneille ja valmennuksiin, sekä ruveta miettimään kunnon satulan ostoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti