Uusi hevonen ja uusi istunta

Marlie ei ole vielä vaihtunut uuteen ratsuun, vaikka siltä tuntuukin. Niinä päivinä, kun en ole itse ehtinyt tallille, on eräs tuttava käynyt ratsastamassa sitä ja eron kyllä huomasi. Hän saa Marlien kulkemaan paljon paremmin ja rentoutumaan heti muutaman ratsastuskerran jälkeen. Oma istuntani tuntui loksahtavan heti paikoilleen, kun istuin hevosen selkään. Marlien rentoutumisella on varmaan suurin syy siihen, että myös oma istuntani korjaantui takaisin hyväksi kuin taikaiskusta. Se kulki myös paljon vähemmän etupainoisena, jolla varmaan on myös oma merkityksensä oman etukenoni korjaantumiseen. Ravissa omassa istunnassa riittää vielä työtä, jotta saan jalat rentoutumaan ja istunnan suoremmaksi.

Väistöt meillä menee tosi hyvin oikealle päin ja selässä ei tarvitse tehdä mitään muuta, kuin pieni pidäte ja siirtää aavistus jalkaa taaksepäin.

Alla olevista kuvista huomaa aika hyvin istunnan eron kahden eri ratsastuskerran välillä.

Tällä viikolla sain vihdoin myö oman auton käyttöön neljän vuoden tauon jälkeen. Ihan luksusta tulee olemaan vielä tämä kuukausi, kun saa itse mennä tallille mihin aikaan päivästä tahansa, ja vaikka illalla vielä uudestaan, kun ei tarvitse olla muiden kyytien orjana. Toukokuussa aloitankin työt Uudessakaupungissa, joten tallilla käynnit tulevat varmasti harventumaan jokapäiväisestä vähemmälle. Työmatkoihin aikaa menee päivässä edestakaisin noin kolmisen tuntia, ja siihen vielä työpäivä päälle. Tärkeintä on kuitenkin, että rahaa alkaa tulemaan reilusti enemmän, joten meillä on mahdollisuus osallistua tunneille ja valmennuksiin, sekä ruveta miettimään kunnon satulan ostoa.

Muutto takana ja kaikki hengissä

Marlie vaihtoi tallipaikkaa 1.4 lauantaina. Koppiin menemisessä oli pieniä hankaluuksia, mutta loppujen lopuksi kaikki sujui hyvin ilman sen suurempia taisteluarpia. Tarhalaumassa on 4 muuta tammaa ja yhdistäminen sujui ihan hyvin. Vielä välillä tarhassa on pientä vinkumista ja potkiskelua heinäkasalla ja rallia on vedetty lujaa, mutta kaikki pääsee ainakin syömään ja liikkumaan halutessaan.

Maanantaihin asti Marlie ulkoili kavereiden kanssa ja tutustuin paikkoihin. Maanantaina käytiin kavereiden kanssa juoksuttamassa se kentällä ja se oli aika rauhallinen jopa laukatessa. Tietysti ympärillä olevat uudet jutut kiinnosti aika paljon, joten se vaikutti asiaan varmaan eniten.

Muutama kaveri seurana

Tänään tiistaina kävin itse ratsastamassa sillä ja se oli ihmeen rento ja rauhallinen. Kaikki viimeaikojen sählääminen ja ylikierroksilla käynti oli jäänyt vanhalle tallille. Toki kierrokset nousi pikkuhiljaa mitä enemmä otettiin reippaampaa vauhtia, mutta se pysähtyi aika helposti istunnalla ja pidätteellä, pohkeenväistöt meni melkein automaattisesti ja pysähdykset oli rauhallisia ja se seisoi nätisti paikallaan eikä hyppinyt eteenpäin ja pyörinyt ympyrää niin kuin lähiaikoina on tehnyt.

Me saadaan avuksi myös aivan loistava tyyppi auttamaan Marlien ratsastuksessa ja pitämään meille tunteja, sekä ehdottomasti pakko on alkaa osallistumaan joillekkin istuntatunneille rahatilanteen salliessa, että saan oman istuntani takaisin kuntoon. Satulan vaihto varmasti auttaa tähän entisestään.

Uudet kuviot

Tänään käytiin tallilla muutaman kaverin kanssa ratsastelemassa ja kävin itsekin pikaisesti selässä. Marlie on saanut nyt tosi paljon liikuntaa melkein joka päivä uuden liikuttajan kanssa ja sen kyllä huomasi. Se oli niin energinen jo alussa, että oli vaikea saada sitä kävelemään rauhassa. Muutamien väistöjen jälkeen se hiukan rauhottui, mutta heti kun lyhennettin ohjia, se alkoi mennä peitsiä, minihidasta laukkaa ja kaikkea muuta siltä väliltä. Muutama kivan rauhallinen ravipätkäkin tuli alkuun, mutta sen jälkeen se alkoi painaa kädelle älyttömästi ja olisi mennyt vaan täysiä. Itse en pystynyt kun repeilemään vaan siellä selässä niin kuin viimesestä kuvasta näkyykin.

Seuraava pohdittava onkin mitä sille vaihdetaan hackamoren tilalle, koska senkin kanssa saa nykyään ottaa liian reilulla kädellä kiinni, ennen kuin se suostuu himmaamaan yhtään ja sen vuoksi toiselta puolelta alkaa karvat olla poissa. Kokeillaan varmaan nostaa poskiremmeistä hackamorea ylöspäin reijällä parilla, jos se auttaisi hiertymään ja sen jälkeen pitäisi alkaa miettimään uutta kuolainta. Tähän mennessä se on toiminut hackamorella ihan jees, mutta millä tahansa kuolaimella painaa kädelle sata kertaa enemmän kuin hackamorella. Ajattelin, että liikunta auttaisi sitä rauhoittumaan, mutta se on näköjään saanut siihen vaan lisää virtaa.

Marlie muuttaa 1.4 alkaen toiselle tallille. Itselläni lyhentyy tallimatka reilusti yli kaksikymmentä kilometriä, joka oli tällä hetkellä suurin syy siihen, että vaihdamme paikkaa. Muuten emme nykyiseltä tallilta vaihtaisi koskaan pois, mutta pitkän matkan kulkeminen alkaa monen vuoden jälkeen kyllästyttämään.

Uuden tallin valinnassa tämä kuulosti parhaimmalta paikalta pitkän ulkoiluajan, vapaan heinän ja mahtavien maastojen takia. Myös porukka uudella tallilla vaikuttaa mukavalta ja talli on sopivan pieni, en uskoisi Marlien viihtyvän isommassa paikassa. Siellä on yhteistarhaus tammoille ja ruunille omissa laumoissaan, kenttä ja puolen kilometrin matka Yyterin rantaan hevosten uimarannalle. Maastot Yyterissä päin ovat ihan mahtavia ratsastukseen ja autottomia, joten maastoilusta tulee varmasti kivaa. Pientä jännitystä aiheuttaa se miten se sopeutuu isompaan laumaan ja ettei tulisi mitään suurempia riitoja. Kesällä hepat pääsee ihan tallin vieressä olevalle kesälaitumelle 24/7.

Saa istua, olkaa hyvä

Viime viikolla ratsastin laitumella hetken ja kaveri otti muutaman kuvan, Huomautti myös, että istun tosi takana satulassa. Kun rupesin kotimatkalla selaamaan kuvia ratsastuksesta, huomasin, että mulle on kehittynyt ihan kamala tuoli-istunta.

Harmittaa tosi paljon, koska olen aina ratsastustunneilla saanut kehuja hyvästä perusistunnasta, toki aina löytyy korjattavaa, mutta itselleni on alusta asti ollut helppoa löytää rento istunta ja oikea asento, kun samoilla tunneilla ystäväni ovat kamppailleet istuntaongelmien parissa.

Onni onnettomuudessa, tiedän tasan tarkkaan syyt, joista istunta on muodostunut, joten sitä on toivottavasti helpompi lähteä korjaamaan takaisin vanhaan ja parempaan. Marlie on tosi reipas hevonen ja välillä kuumuu vähän liikaakin. Se toimii pelkästään painoavuilla ja ääniavuilla, kääntyy ratsastajan katseen mukana, hidastaa (yleensä :D) taakse päin nojatessa ja kevyessä istunnassa tai etukenossa istuessa vauhti lisääntyy heti. Pohkeen ei tarvitse kuin hipasta kylkeä ja Marlie lähtee jo eteen päin, huonoina päivinä kahdella jalalla hypäten. Varmaan juurikin tämän takia on myls itselleni päähän pinttynyt se, että koittaa vaistomaisesti pitää pohkeita irti kyljistä, vaikka pitäisi tehdä juuri päin vastaoin, Usein sanotaan, että tuoli-istunta on juurikin kuumalla hevosella ratsastavan ihmisen ongelma ja tämän voi allekirjoittaa täysin.

Toinen, ja painavampi syy on jatkuvat polvikivut nivelissä. On tosi vaikea pitää 10 minuuttia kauempaa jalkoja jalustimissa, koska särky alkaa olemaan aivan järkyttävä. Lisäksi jaloista lähtee tunto ja usein joudunkin ottamaan maastossa tullessa jo vähän ennen tallin pihaa jalustimia pois jalasta, jotta tunto palautuu ennen kuin pitää hypätä selästä alas. Muutaman kerran olen tippunut suoraan selälleni. Polvisäryistä johtuen suoristan vaistomaisesti jalkoja kokoajan ratsastuksen aikana, jolloin juurikin kantapää painuu alas päin ja jalka siirtyy liian eteen, takapuoli satulan takakaarelle ja siitä yläkroppa vielä liian eteen.

Hyvässä perusistunnassa pidetään yleensä nyrkkisääntönä, että ratsastajan polvista ja varpasta pitäisi saada vedettyä suora linja ylhäältä alas, kun jalka on oikeassa kulmassa. Samoin hartioista, lonkan kautta kantapäähän tulisi pystyä vetämään suora linja ylhäältä alas. Kuten alempaa näkyy, vanhoissa ratsastuskuvissani se näyttää joten kuten toteutuvan, vaan eipä enää.

Ennen

Nyt

Oli muuten harvinaisen vaikeeta löytää enää vanhoja kuvia, tuossakin on just joku kevennyt tms menossa. Eiköhän siitä jutun juonen huomaa.

Hauskaa oli silti ja Marlie oli kiltti. Se on rauhottunut taas omaksi itseksensä ja runsaan maastatyöskentelyn ansiosta oli kiva huomata, että se pysähtyy jo pelkästään sanomalla "seis". Teinkin paljon pysähdyksiä ja käyntiä ja ravailin ihan muutaman pätkän. Heti, kun se ravasi hiukan rauhallisemmin ja maltillisemmin, hidastin käyntiin. Ravailujen jälkeen se seisominen paikallaan ei ollutkaan enään niin helppoa, ja hevonen alkoi heti samassa kohdissa tarjoamaan ravia seuraavilla kierroksilla, pidin käynnissä ja pysäyttelin sitäkin enemmän.

Onko kenelläkään muulla ollut istunnan kanssa ongelmia, ja mikä on auttanut parantamaan sitä?

Tallipäivä videolla ja muuta

Tuli hiukan liian pitkä tauko postauksista, kun ulkoasua muokattiin. Sillä välin on kuvattu kuitenkin useampi video ja paljon kuvia, joita on lisää alempana.

Nyt ollaan tehty maastakösin töitä  tosi paljon, lähinnä vapaana juoksuttaen ja sen jälkeen liinassa. Muutama viikko sitten kaverini ratsasti Marliella, mutta loppujen lopuksi homma päättyi siihen, että hevonen lähti käsistä ja heitti ratsastajan vauhdista alas. Sen jälkeen rupesin juoksuttamaan sitä vapaana laitumella aina ennen kunnon liikutusta ja sen jälkeen se toimikin tosi hyvin liinassa ja ratsastaessa. Nyt ei juoksutuksessa ole ollut enää ongelmia, Marlie on oppinut hyvin pysähtymään, kävelemään ja ravaamaan käskystä, pysyy ympyrällä ja ei enää tee stoppeja ja hypi pystyyn.
Eilen se nosti jopa laukan liinassa käynnistä tosi rauhallisesti ja meni oikein rauhallista laukkaa pienen pätkän, ennen kuin siirsin sen raviin.

Nyt sillä ei toistaiseksi muut saa ratsastaa ilman talutusta, muuta kuin ne jotka sen kanssa on tähän mennessä pärjännyt. Tänään kävin maastossa, laitoin Marlien kuntoon tarhassa vapaana, jossa se seisoi koko ajan nätisti vaikka kävin hakemassa tavaraa tallista ja olin pitkään pois. Käytiin tosi mukava ja reipas lenkki ja tuntui, että ravi on selästäkin muuttunut vähän rauhallisemmaksi. Välillä maastossa se on temppuillut, kun ei ole halunnut pysähtyä, mutta nyt se pysähtyi pelkällä sanalla ennen kuin ehdin edes pidättää. Maastakäsittelystä on näköjään ollut siis tosi paljon hyötyä.

Nyt kun hevonen kulkee hyvin liinassa ilman temppuiluita, aletaan hiomaan asioita enemmän. Lisäksi niistä on tullut ponin kanssa hyviä kaveruksia, jos Marlie lähtee lenkille niin Peppi huutelee koko ajan perään niin kauan, että kaveri palaa. Tänään puhuttiinkin, että kun varsa syntyy (toivottavasti jo kohta!) niin sen jälkeen Marlie saakin olla samalla laitumella yhdessä ponin kanssa koko ajan.

Poni oli itseasiassa vähän suuttunut joku kerta, kun ei päässyt laitumelle mukaan juoksutukseen ja olin jättänyt tavaralaatikon ulos sen hampaiden ulottuville. Ihmettelinkin, kun pihaan takaisin tullessa tuulen mukana leijui paperinpalasia.

           

Juoksutusta ja muuta

Tämä neiti on nyt kyllä ahkerasti vaihtanut väriä vaaleempaan. Vielä viime kesän lopussa se oli noinkin tumma kun oikeinpuoleisessa kuvassa. Vasemmanpuoleinen on otettu eilen ja ei nyt ihan noin vaalea sentään luonnossa ole, mutta allanäkyvistä kuvista kyllä huomaa eron. En tiedä mikä tähän on vaikuttanut, ehkä se on vaan tuo talvikarva vaaleampaa ja tummenee taas kun kaikki talvikarva on tippunut.

Laitettiin maanantaina ensimmäistä kertaa Marlie ponin kanssa samaan tarhaan. Eipä ne kun muutaman kerran vähän koitti potkia, juoksi muutaman kierroksen ja rupesi syömään. Marlie ei vaan millään olisi halunnut, että kaveri viedään pois ja juoksi heti aidalle väliin, jos poni lähti tulemaan yhtään lähemmäs ihmisiä.

Tiistaina kävin juoksuttamassa, se meni ihan ok. Kävellen homma sujuu hyvin. Käskystä liikkeelle ja käskystä seis. Ensimmäinen ravikin menee ok rauhassa, mutta ekan kierroksen jälkeen vauhti kiihtyy kokoajan ja joka kierroksella pysähdytään ja koitetaan, jos pääsisi takaisin portille kyttään kavereita. Kumma juttu kun aina ratsastaessa ja juoksutuksessa alkaa kaikki muu kiinnostamaan, paitsi se olennainen. Millon kutiaa selkä tai jalka, auto jos menee tiellä niin se vasta maailman ihme onkin. Sinne täytyy kytätä vielä monta minuuttia senkin jälkeen, kun on mennyt jo. Kummasti alkaa myös maasta kasvava ruoho kiinnostaa, kun pitäis töitä tehdä, muuten ei kyllä ulkona ollessaan liikukkaan sinne päin missä sitä ruohoa alkaa kasvamaan.

Taidan huomenna käydä heittämässä kunnon maastolenkin ja kokeilla sen jälkeen juoksuttaa, viimeksi ainakin näin päin kulki liinassa tosi hyvin.

Siinä mielipide työnteosta

Kevät saapuu vihdoinkin

Täällä on nyt ollut ihanan keväistä ilmaa paljon ja sen ansiosta tarhat ja laitumet on sulanut viikon aikana ihan hirmu äkkiä! Viime lauantaina oli pakko päästä pesemään Marlie ensimmäisen kerran tänä keväänä, oli niin aurinkoinen ja tuuleton päivä. Tottakai se vesiletku oli ihan kaauhea peto, ihan kun ei koskaan ennen muka olisi sellaista nähnyt. Vähän meinasi neidillä paniikki iskeä kun sieltä alkoi vettä tulemaan. Puhalleltiin ja säikyttiin aina välillä, vaikka letku oli maassa paikallaan ja hana kiinni. Pesun jälkeenkin koko hevonen tärisi ja jännitti ihan hirveästi. Käännettiin hevonen toisin päin käytävälle ja pikkuhiljaa se rauhoittui. Se on muutenkin nyt pari viikkoa ollut ihan enxtra -säikky kaikkeen mahdolliseen, Eilen se pelästyi mm. kun katkaisin kuivuneen leivän kahtia tarhan portilla, hirveetä! :D

Jostain syystä alla olevat kuvat taas muuttui pikselimössöksi.

Vähän jännittää tää homma nyt..

Eilen laitettiin takakengät, kun toinen oli pudonnut, ja jalat kaipasi muutenkin jo päivitystä uusiin. Etukengät oltiin ilmeisesti laitettu uudestaan jo aikaisemmin. Kengitys sujuu aina Marliella hyvin.
Toiset hepat pääsi kahdestaan isolle laitumelle juoksemaan sillä välin, kun neiti oli käytävällä ja hän oli sitä mieltä että ehdottomasti olisi tarvinnut päästä mukaan. Jalat kävi tuhatta ja sataa ja vähän koitettiin hypätä pystyyn, kun kuuli, että kaverit juoksee seinän takana.

Uudet kengät jalassa katse kohti kevättä

Nyt on tehnyt ihan hirveästi mieli astuttaa Marlie, varsinkin, kun löytyi aika kivan näköinen isäehdokas tälle kesälle. Vähän on tilan -ja rahanpuutetta ja tulevaisuuden suunnitelmat auki, joten voi jäädä haaveeksi ainakin toistaiseksi koko homma. Marlie on aikaisemmin varsonut jo kahdesta, ja kaikki on sujunut hyvin, joten ihan hyvä mamma siitä varmaan tulisi.