Marlie pääsi lauantaina taas ratsuttajan käsiin. Tällä kertaa muistin ottaa kameran mukaan, joten sain hieman kuvamateriaaliakin.
Juoksutin Maran keskiviikkona ja se tuntui heti alkuun jo tosi kivalta ja oli kumpaankin kierrokseen tasainen. Jossain kohtaa aloin jo jopa miettimään, että kumpi kierros sille onkaan ollut vaikeampi mennä, kun oikeaankin kierrokseen se meni tavallista paremmin. Tällä kerralla uskalsin myös kokeilla sille sivuohjia. Niitä käytettiin toissa syksynä Minnan valmennuksissa ratsastaessa ja silloin Marlie vielä välillä vastusteli niitä, joten silloin puhuttiin etten niitä itsekseni käyttäisi vielä toistaiseksi. Nyt Marlie on jonkun verran tottunut kuolaimeen ja tuntumaan, joten ajattelin että se sietäisi sivuohjat jo paremmin. Ja oikeassa olin! Neiti kulkikin tosi kivasti niitten kanssa, tosin jouduin aika paljonkin pyytämään sitä eteen raviin, kun se koitti hetken päästä siirtyä itsekseen käyntiin. Tällä hetkellä olen tyytyväinen jos sitä saa pyytää enemmän eteen, kuin että se juoksee pakoon pää taivaaissa.
Ratsuttajan kanssa Marlie pääsi tekemään perus ravityöskentelyä alkukäyntien jälkeen ja laukkailemaankin ensimmäistä kertaa. Marliella on maastossa laukkailtu, mutta kentällä se lähtee helposti puskemaan pohjetta vasten ja yleensä lopputulema on se, että sieltä tullaan alas rytinällä. Oli ilo katsoa kun neiti laukkasikin ympyrällä melko rauhallisesti. Useamman noston jälkeen alkoi kierrokset vähän nousemaan ja Marlie olisi halunnut kokoajan laukkailla. Aika nopeasti se kuitenkin tyytyi toteamaan että nyt ei enää mennäkkään ja rauhottui ravailemaan rennommin. Ratsuttajan mukaan se olikin paljon rauhallisemman ja suoremman oloinen, jolta se keskiviikkona juoksutuksessakin tuntui. Alla vielä muutama videopätkä lauantailta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti