keskiviikko 19. lokakuuta 2016

Ratsastusta eiliseltä


Oltiin eilen kaverin kanssa tallilla yhdessä ja ratsastettiin molemmat kentällä. Marliella oli viimeksi viikko sitten ratsastettu kunnolla, koska keskiviikkona en ollut tallilla, torstaina juoksutin sitä hiukan ja se liikkui tosi tahmeasti ja kiukutteli, kun pyysin ravia. Se ei ole nyt ollut ihan oma itsensä, ja sen takia jätinkin juoksutuksen siihen ja perjantaina vain harjailin ja hoitelin muuten. Viikonloppuna en ollut tallilla. Virtaa siltä löytyi aika paljon, eikä se ollut ravissakaan läheskään niin rento, kun viikko sitten ratsastellessa. Se on välillä ihan kivasti jo rentoutunut ravissa ja sen huomaa kyllä heti askeleessa. Ratsastin ensin vähän aikaa. Menin aika kauan käynnissä ja tein pohkeenväistöjä. Nyt Marlie menee jo muutaman askeleen vasemmallekkin päin ja tuntuu hiukan tajuavan ideaa. Oikealle se väistää ihan automaattisesti, kun vähänkään antaa oikeita apuja.



Alkukäynnit ja joku tulee kiltisti perässä :D





Ravissa olikin vähän jarrut hukassa paikoitellen. Marlie on kyllä siitä opetavainen hevonen ratsastaa, vaikka on vielä ihan raaka ratsuna, että sen kanssa ei voi yhtäkään askelta matkustella. Käynnissä väistöissä huomaa heti, jos puolipidätteet jää tekemättä, hevonen juoksee vaan alta pois. Ja jos väistättävä pohje taas ei ole kokoajan pikkusen muistuttamassa, niin hevosen takapää ei väistä mukana ja se sähellys muistuttaa enemmän jotain takaosakäännöksen suuntaista kiemustelemista. Samaa koskee ravissa. Marlie kääntyy kyllä mukavasti ja ihan pelkällä istunnallakin, mutta ravissa se on sen verran vielä reipas, että jos ratsastaja ei ole täysillä mukana, ja ennakoi jo seuraavaa kulmaa tai pitkää sivua, se varastaa heti tilanteen itselleen, oikoo kulman läpi ja lähtee juoksemaan pois alta.
Meillä oli lainassa taas tuo Barefootin  rngoton satula, ja vaikka siin onkin tosi hyvö muuten istua, ja hevonen tuntuu kulkevan sen kanssa hyvin, on siinä vaikea istua. Varsinkin ravissa mulla on kamala etukeno kokoajan. Jalustimet tuon satulan kanssa pysyy ihan unelmahyvin jalassa, kun itselläni on ollut runkosatulan kanssa ongelmaa oikean jalustimen pysyvyyden kanssa.
Taidan ensi kerralla laittaa taas pitkästä aikaa tuon meidän oman (toivottavasti pian entisen) runkosatulan selkään ja katsoa, josko siinä osaisi taas istua normaalisti. Tuo etukeno vaikuttaa kyllä ihan älyttömän paljon heti hevosen vauhtiin, ei tarvitse kun pieni etunoja olla, niin kaasu on päällä +50%.

Mun jälkeen kaverini ratsasti jonkun aikaa, ravaili tosi paljon ja sai Marlien kulkemaan ajoittain tosi nätisti ja rauhassa. Kiva huomata hevosessa muutosta, että se oikeasti muuttuu silmissä heti, kun joku osaa ja jaksaa ratsastaa sillä kunnolla joka askeleen, saa sen rentoutumaan ja pääkin laskeutuu alas taivaista. Toki fiilis on myös ihan loistava, kun itse istuu selässä ja muutoksen huomaa, mutta näin sen näkee vielä paremmin, kun seuraa itse kentän laidalta.



Kaveri kokeili lopuksi vielä laukannostoja, ja irtaantui satulasta aika tyylikkäästi. Oon ehkä vahingosiloisin ja epäreiluin kaveri koskaan, kun nauran vaan hillittömästi näissä tilanteissa :D

              

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti