Olen jo kauan suunnitellut, että joskus tässä viedään Marlie johonkin maneesille ja irtohypytetään sitä kunnolla. Tässä kerran aikaisemmin keväällä hypytettiinkin sitä jo vanhalla tallilla, mutta pohja meni aika pian laitumella huonoksi, kun samassa kohtaa koko ajan hypättiin. Lisäksi oli kamala homma itselleni hakea joka hypyn jälkeen hevonen toiselta puolelta laidunta takaisin seuraavaa hyppyä varten. Nyt onkin uudella tallilla helppo toteuttaa tämä, kun on maneesi tallilla, eikä hevosta tarvitse lähteä erikseen hevosta sellaiselle kuskaamaan ja maneesia omaan käyttöön vuokrailemaan.
Ollaan nyt kaksi kertaa hypätty irtona, viime viikolla ja tällä viikolla. Laitettiin heppa valmiiksi laitumella ja vietiin maneesiin, jossa se juoksenteli itsekseen sen aikaa, että saatiin esteet ja kuja kasattua. Hyvä kun se liikkuu ihan oma-alotteisesti, niin ei tarvitse sen enempää patistella sitä alkulämmittelyyn. Ekalla hyppykerralla alotettiin ihan puomien ylittämisellä ja nosteltiin sen jälkeen muutamaa ristikoksi. Kerran Marlie kaahasi yhdestä ristikosta läpi, sen jälkeen meni ihan hyvin.
Lopuksi nostettiin keskimmäinen pysty n. 80cm korkeuteen ja otettiin muut pois. Ensimmäisellä kerralla neiti veti puomin takajaloilla alas, ei siis nostanut jalkoja yhtään. Toisella kerralla menikin jo paremmin ja sen jälkeen mentiin vielä pieni miniristikko ja lopetettiin onnistuneeseen ja helppoon tehtävään.
Ekalla kerralla piti muutaman kerran taluttaa Marlie puomien yli, koska se nyt vaan pelkää niitä ja kaikkea muuta mahdollista maan ja taivaan välillä. Muutaman kerran jälkeen se lähti jo itse juoksemaan kujalle, ja sai päästää riimusta irti. Toisella kerralla nostettiin korkeutta heti vähän enemmän, ja sillon hypättiinkin vaan yksittäistä estettä, koska olin laiska enkä jaksanut raahata enempää tolppia ja puomeja. Tällä toisella kertaa se vähän keskittyikin enemmän, eikä juoksennellut vaan läpi kaikesta.
Loppujen lopuksi kokeiltiin vähän isompaakin pystyä, korkeutta varmaan reilun metrin. Se meni yllättävän hyvin, vaikka paikka tulikin vähän huonosti. Toisen kerran hypytyksestä onkin videota alla, maneesissa ei kovin hyviä kuvia saa, jonka tuosta ylempää nyt jo huomaakin. Seuraavaksi kun joskus hypellään, tehdään varmaan enemmänkin sarjatehtäviä matalemmilla korkeuksilla ja jätetään nuo korkeushypyt vielä tulevaisuuteen.
Tässä talliviikko postauksessa kerroinkin siitä, kun perjantaina irtohypytettiin Marlieta. Se näki jo laitumen portilta esteet peränurkassa ja kyttäsi niitä vähän aikaa. Juoksutin sitä alkuveryttelyksi liinassa molempiin suuntiin käynnissä ja ravissa pikaisesti ja talutin sen tyhjän kujan läpi edestakaisin kerran. Sen jälkeen laitettiin yksi este keskelle ja tottakai se jäi vaan tutkimaan sitä aluksi ja koitti tulla kujasta pois hyppäämättä, Muutaman kerran se rymisteli esteestä vaan läpi, kerran hyppäsi paikaltaan yli kun vähän hoputettiin liikkeelle. Pari viimeistä hyppyä oli ihan ok, ja sen jälkeen laitettiinkin toinen pikkueste toiseksi siihen kujan alkuun. Lopuksi, kun ne sujui ihan ok ja viimeiset hypyt oli jo vähän parempia, lopetettiin onnistumiseen.
Mikäs se sinä olet?
Kauhee ryminä, äkkiä karkuun.
Ai näin vai?
Tässä viimeisessä olikin jo vähän yritystä, vaikka esteen korkeus ei kauheesti päätä huimannut :,)
Toivottavasti päästään jatkossa enemmän irtohypyttämään jossain kunnon pohjalla niin uskaltaa ottaa myös korkeutta vähän enemmän ja Marlie pääsisi kunnolla hyppäämisen makuun.
Teki mieli kirjoittaa erilainen postaus ja näin maanantaina onkin hyvä ajankohta aloittaa tälläinen viikkopostaus.
Maanantaina kävin superpikaseen tallilla. Koko päivän näytti siltä, että sataa kaatamalla hetkenä minä hyvänsä. Olin vain puolitoista tuntia tallilla, harjasin Marlien ja otin muutamia valokuvia hevosista. Marlie ja Peppi oli vierekkäisissä tarhoissa ja Pepillä oli ihan hirvee hätä koko ajan, että missä kaveri on. Se juoksi hirnuen koko sen ajan kun Marlie oli käytävällä harjattavana. Marlielta puuttui edelleen toinen takakenkä, koska sitä ei ole ehditty vielä kengittää ja Minttu oli laitumella, enkä jaksanut alkaa siirtelemään kaikkia paikasta toiseen, joten laiskottelin ja jätin liikutuksen väliin. Marliesta on tullut ihan kauhea banaanifani vaikka ennen se ei suostunut syömään mitään muuta kuin omenaa ja porkkanaa :D
TiistainaMarlie sai aamulla uudet kengät jalkoihin. Menin päivällä tallille, laitoin hepan kuntoon ja lähdettiin maastoon. Tällä kertaa meni hiukan tappeluksi selkään nouseminen ja lopulta kun vaihdoin paikkaa ja Marlie pääsi näköetäisyydelle Pepin kanssa, se seisoi nätisti. Peppi sai kamalan raivarin kun Marlie lähti pihasta ja näin vielä kaukaa mäen päältä kun se juoksi ympäri pihaa ja huusi perään.
Marlie oli vähän jännittyneenä oloinen ja pelkäsi mm. vastaan tulevia koiria, ojaa ja omaa piereskelyänsä.. Itsestäni tuntui, että istuin vihdoinkin oikeassa kohdassa satulaa, pohkeet oli oikeasti ensimmäistä kertaa lähellä hevosta ja se ei silti sinkoillut mihinkään. Lyhensin jalkkareita valmiiksi jo reiän ja ravissa totesin että seuraavalla kerralla saa olla vielä yhden lyhyemmät.
Ravattiin muutama pätkä ja hevonen luuli ilmeisesti olevansa Vermon suoralla, lähti liikkeelle niinku tykin suusta. Noissa vauhdeissa on vaan mahdotonta pysyä kyydissä ilman että istuu kevyessä istunnassa. Sain jonkun verran vauhtia himmattua, mutta heti kun annoin löysää millinkin niin vauhti lisääntyi heti taas monta pykälää. Oli silti hauskaa. Välillä löytyi ihan tosi kivaa ja rauhallista ravia jossa oli kiva kevennellä, mutta silloin saikin kokoajan pidellä ohjilla vastaan. Oltiin maastossa varmaan vain puoli tuntia ja sen jälkeen päätin vielä juoksuttaa vähän aikaa kun hevosella tuntui olevan energiaa ja ilma oli sopivan viileä. Juoksutus meni hyvin niin kuin yleensä nykyään aina.
Marlie seisoi pihassa vapaana kun otin siltä varusteita pois ja vaihdoin riimua päälle, ja odotteli rauhallisesti. Kiima sillä näyttää taas olevan, Minttu kun hiukan hörisi vieressä ja leikki oria niin tämä oli heti häntä pystyssä. Muutenkin se oli ennen ratsastusta jo hiukan kärttyisen näköinen, luultavasti tuo hätäily ja reipas vauhti johtu osittain siitä.
"Siis ainahan mä oon näin rauhallinen?"
Keskiviikkona mentiin aamulla jo tallille. Koko päivä oli puuhastelua ja odotusta, koska eläinlääkärin piti tulla antamaan Mintulle piikki, jolla synnytys käynnistyy jos varsa olisi ok. Loppujen lopuksi iltapäivällä tutkimuksessa todettiin, että varsa on kohta jo itse syntymäisillään, joten nyt jäätiin vaan odottelemaan että se syntyy sieltä omalla ajallaan. Luultavasti se on syntynyt jo, kun tämä postaus tulee julkaisuun. Itsellä tulee ihan kauhea varsakuume, varsinkin, kun tuossa keväällä löytyi yksi tosi hyvän näköinen mies ehdokas Marlielle..
Torstaina kävin aamulla tallilla, olin vain tunnin. Tämä johtui siitä että sain lääkäriajan aamulla varattua samalle päivälle ja näin ollen se jäi talliajasta pois. Olin suunnitellut tälle päivälle maastoilua, mutta ehdin vain harjata Marlieta ja putsata varusteita hiukan. Illalla Minttu varsoi aivan ihanan varsan!
Nokosia ruuan jälkeen
Perjantaina menin aamulla tallille. Päätettiin irtohypyttää Marlieta isommassa tarhassa, kun Minttu ja varsa ei vielä tänään ollut siellä. Tehtiin pieni kuja aidan viereen ja sinne aluksi yksi este ja lopuksi niitä oli kaksi. Marlie vähän jännitti, kun näki ne kamalan pelottavat tynnyrit ja aluksi se ei meinannutkaan millään hypätä yli vaan koitti aina kääntyä ja tulla kujasta pois. Kamala homma aina yhden hypytyksen jälkeen metsästää se toiselta puolelta laidunta, mihin se juoksi heti miljoonaa karkuun kun pääsi hengissä kujasta läpi. Piti vähän piiskan kanssa rohkaista neitiä, että alkoi hyppyjä tulemaan. Jollain ihmeellä siinä samalla multa katkesi molemmista kämmenistä verisuonet ja nyt molemmat on ihan sinertävän mustat.. :D Muuten koko päivä menikin tallilla ja tietysti varsaa rapsutellessa ja ihastellessa, on se kyllä söpö!
Tässä yks tyylipuhdas esitys :D
Ilmeisesti talliviikkoni päättyy tähän, ellen viikonloppuna saa jotain kyytiä tallille. Voi olla että liikuttaja käy Marliella ratsastamassa viikonlopun aikana. Nyt saakin keskittyä kannustamaan Suomen MM-voittoon kiekossa!
