Selkäjumia ja saikkua

Marlie on nyt pari viikkoa vaan lomaillut ja humputellut. Sinä aikana se on saanut BOT-selkäloimea ja lämpölinimenttiä lihaksille, kaviohuoltoa ja banaaneja. Marlie oli pari viikkoa sitten hiukan epäpuhdas, kun Karkki kävi sillä ratsastelemassa. Sen koulusatula on ollut hiukan ahdas sille edestä. ja olemmekin odoteleet, että saisimme Rosin trekkerin meille käyttöön ja Maran koulupenkin eteen päin. Kävimme Karinin jälkeen Hennan kanssa tallilla, pyöritin Marlieta hetken liinassa ja se oli ok. Henna meni hetkeksi selkään, kaikki oli ok, ravi oli toiseen suuntaan huonompaa, ja tarkemmin videota katsellessani huomasin, että varsinkin käynnissä se könkkäsi. Ravissa ei mitään ihmeellistä ollut, niin kuin Karkkikin oli aiemmin sanonut. Tallilla paikan omistaja kokeili Marlien selkää ja se oli sitä selvästi aristanut. Jaloissa sillä kerran ei ole ollut mitään ihmeellistä, eikä ollut nytkään. Viikon päästä tallin pitäjä kävi ajamassa sillä kärryillä lenkin muutaman minuutin vauhtia, hölkkäili rauhallisemmin ja otti muutaman reippaamman pätkän. Marlielle kokeiltiin silloin myös pumpuleita korbiin, ja se antoi laittaa ne tosi hyvin. Se oli kuulemma ollut myös ihan hyvä ajaa, eikä painanut ohjalle ja tuli ravistakin takaisin. Seuraavan kerran kun kävin tallilla, huomasin, että Marlien takakaviot oli taas kulunut samalla tavalla, kuin silloin kun se sai Rosilta punkkeja ja rapsutteli jalkoja. Hokin oli silloin raapineet kaviot kulumalle. Nyt se ei ole jalkoja rapsutellut, eikä se ole mistään punkkeja voinut taikoa itselleen, mutta en tiedä oliko se silloin ajaessa kolistellut vai tarhassa tehnyt jotain. Tallilta veikattiin, että ne on voinut kulua myös siinä, kun Marlie paukuttaa takasilla seiniin kokoajan karsinassa syödessään, nytkin oli potkaissut taas reijän seinään.

Karkki kävi kentällä juoksuttelemassa sitä viime viikon alussa ja silloin se ei halunnut paljoa liikkua kuin pakottamalla raviin. Nyt se on lepäillyt ja nauttinut hieronnoista ja herkkupaloista. Se on myös latettu Rosan kanssa eri tarhaan, koska se jahtasi ja pomotti Rosaa jatkuvasti. Samaahan se teki meillä Rosille ja muille. Rosa on muutaman kerran paniikissa juossut Marlieta karkuun, kun olen Maraa hakenut tarhasta ja viimeksi onnistui potkaisemaan mua jalkaan. Molemmille siis ehkä parempi, että saavat olla omassa rauhassa, mutta kuitenkin ihan vierekkäin. Karkki kävi tänään uudelleen Marlieta hoitamassa ja liikuttamassa ja nyt oli kuulemma ollut jo menoa ja meininkiä touhussa, eikä selkää ole enää aristanut nimeksikään. Tämä viikko vielä juoksutellaan, hierotaan ja jumppaillaan, sekä sovitetaan ja ruuvaillaan pikkuhiljaa trekkeriä Marlien asetuksille. Jos hyvältä näyttää, viikonloppuun voisi sopia jo ratsutusta tai tuntia Marlielle ja sen jälkeen taas hiukan seurailla tilannetta. Kurjaa, että satula ehti aiheuttaa jo oireilua, mutta olen tyytyväinen, että se johtui vaan siitä. eikä jaloissa ole mitään häikkää. Ajamaan pitäisi päästä paljon useammin, kuin mitä nyt on päästy, mutta onneksi kohta on illat aikaa kun päivä pitenee.

Trekker Classic kokeilussa

Rosi oli reilun kuukauden ilman satulaa, kun mietin millainen voisi olla sopiva satula sille. Selvää oli, ettei minkäänlainen ns. normaali runkosatula sovi sille, koska se on niin superleveä. Tähän asti mentiin ilman satulaa ja ratsastusvyön kanssa. Kyselin rungottomien satuloiden ryhmästä facebookista sopivaa satulaa, sain monia tarjouksia ja päädyin lopulta ostamaan kerralla kunnon satulan, kun ensin ajatuksena oli ostaa joku hetken menevä halvempi vaihtoeto ja investoida satulaan vasta sovittajan käynnin jälkeen kunnolla. Ostin aluksi rungottoman länkkärin, mutta se ei tuntunut mahtuvan Rosin selän leveyteen, hihnat olivat liian lyhyitä ja pelkkä kiinnitys tuntui jo niin mahdottomalta, että myin satulan suosiolla heti eteenpäin.

Moni suositteli säädettävää Trekker satulaa ja muistelin, että Rosilla taisi joku Trekker olla silloin selässä, kun sitä kävin koeratsastamassa entisessä kodissaan. Katselin uusia satuloita Vanhalasta (linkki), sekä minulle tarjottiin yhtä käytettynä. Eniten havittelin Classic -mallia, mutta uutena niitä ei ollut enää tuolloin jäljellä tarjoussatuloina. Ostin siis tämän käytetyn version.

Joulun jälkeen pääsin satulaa sovittamaan Rosin selkään ja tuntui, että se sujahti heti sopivasti paikalleen. En siirrellyt tarrapaneeleita mitenkään, keskikahvaa vääntämällä säädin satulan leveyden melko leveäksi. Säätömahdollisuus etukaaren leveyteen on hyvä, 19,5-41cm, joten meillekkin sen pitäisi riittää. Myös istuimen voi säätää 16"-18" välillä. Yksi tärkein syy siihen, miksi valitsin trekkerin, oli myös se, että siinä on avoin säkätila. Ns, rungottomissa läpysköissä olisi pitänyt kikkailla vielä säkätilaa tuovan padin kanssa, koska Rosilta sitä säkää löytyy ihan kivasti.
Satulasta löytyy myös kaksi eri kiinnityskohtaa jalustimille, joka on mielestäni kiva juttu. Itselläni on ollut ongelmaa siinä, että jalka siirtyy liian eteen ja istunta kippaa tuoli-istunnaksi, joten toivotaan että näistä säätömahdollisuuksista ja polvituista olisi enemmän apua asian kanssa.

Tässä kuvassa satula siis säätämättä, eikä jäänyt noin ylös edestä tietenkään. Ehkä huono julkaista tällainen kuva, mutta halusin saada edes jotain kuvamateriaalia napattua ennen pimeää.

Rosilla ei valitettavasti ole päässyt kunnolla ratsastamaan, koska keli sahaa koko ajan plussan ja miinuksen välillä, ja hevonen on vielä sunnuntaihin asti kengätön. Marlien ja Pojan kengityksen yhteydessä kengittäjä katsoi sen kaviot ja totesi, että kengittää täytyy jos ei lunta ala tulemaan, koska kavio on niin kulunut. Siihen asti ilmat olivat olleet ihan kelvolliset ja Rosi oli hevosista ainoa jolla oli pystynyt parhaiten menemään kengättömänä, kun muilla oli kesäkengät. Nyt tilanne on kääntynyt ja sitä on huono liikuttaa kun kelit ovat mitä on. Kengät olisi lyöty jo aiemmin, mutta kengittäjä ei koskaan tullutkaan, ja jouduin tilaamaan sille kengät netistä itsekseni ja pyytämään tuttavaani sen kengittämään. Rosilla on siis niin isot kaviot, ettei sille löydy normaalivalikoimasta kenkiä erikseen tilaamatta.

Satulaa on kuitenkin selästäkäsin testattu pariin kertaan ja tuntuu hyvältä. Viime ratsastuksella se tosin pyörähti ympäri ratsastajan alas tullessa, joten säätöjä täytyy vielä tehdä. Vanhalan sivuilta löytyy erityisen hyvät ohjeet satulan säätöihin ja tietoihin.
Aion kevään aikana testata satulaa niin, että kokeilen sitä molemmille hevosille ja katson miten se toimii niinkin erilaisilla selissä. Marlie ja Rosi ovat malleitaan kuin yö ja päivä, joten on mielenkiintoista päästä testaamaan satulaa eri hevosilla. Jossain kohtaa saatan myös kuvata jonkunlaisen videon tai kuvasarjan itsekin satulan säätämisestä.

Satulan leveyden säätö tapahtuu siis edessä olevan kaarevan osan välissä olevasta tangosta pyörittämällä.