Ratsastamassa saikun jälkeen

Tästä postauksesta tuli valitettavasti paljon lyhyempi, kuin mitä se aluksi oli. Kirjotin tämän jo viime viikolla, ja juuri viimeistä virhettä korjatessa koko homma pyyhkiytyi pois ja blogger tallensi tyhjän sivun. Nyt ei ole enää asiat niin hyvin muistissa, joten näillä mennään.



Marlie sai klinikkakäynnin jälkeen lomailla rauhassa. Itse olin hevosvahtina torstaisen jälkeisen viikonlopun ja Marlie jäi tallin pihaan, joten pystyin hoitelemaan sen jalkoja hyvin. Sen jälkeen palasinkin itse töihin, joten en päässyt liikuttelemaan. Marlie palasi sunnuntaina laitumelle ja lomaili siellä viime viikkoon, jolloin kävin ratsastamassa kentällä hiukan.

Heti alkuun Marlie vaikutti tosi rauhalliselta ja ajattelin sen johtuvan kuumuudesta. Tein käynnissä hetken töitä ja se tuntui ihan hyvältä, Askel ei ollut takaa enää ainakaan selkään niin tönkön oloinen. Marlie tuli kivasti pidettäistä vähän pyöreämmäksi, odotti rauhassa ja tuli tosi rauhalliseksi. Sen jälkeen otettiin pieniä pätkiä ravia lävistäjällä, ympyröillä ja kahdeksikolla. Neiti tuntuikin tosi oudolta ravissa ja pyysin miestä ottamaan videota siitä. Askel ei pomputtanut ja ollut niin töksäyttävä kuin Marliella yleensä ravissa, vaan tuntui enemmänkin, että toinen takajalka tulisi paljon hitaammin perässä. Mieskin kommentoi että toinen takajalka vaan "raahautuu mukana" ja tottakai pelkäsin pahinta. Marlie oli silti mukavasti menossa ja olisi tykännyt ravailla pidempäänkin. Ravissakin se tuli kivasti pidätteistä rauhallisemmaksi, edestä pyöreäksi, eikä painanut ohjille niin kuin normaalisti. Sain jopa ohjata sitä pohkeilla ja välillä jopa pyytää vähän eteenpäin, kun ravi meinasi tippua pois. Hevonen tuntui siis tosi hyvältä ratsastaa ravissakin, rentoutui ja kuunteli.



Mentiin loppujen lopuksi vaan noin 20 minuuttia, josta suurin osa ajasta käynnissä. Jäi tosi hyvä fiilis ratsastuksesta, vaikka hevonen tuntui oudoltakin. Myöhemmin videoita katsoessani ei meno näyttänytkään niin pahalta, mitä se selkään tuntui. Ilmeisesti Marlie ravaa nyt letkeämmin ja se vaan tuntuu itselleni oudolta, koska olen tottunut siihen, että se painaa ohjalle ja kiitää eteenpäin töksähtelevällä askeleella. Käynnissä se ei ollut vielä ihan puhdas nytkään, mutta ainakaan selkään se ei tuntunut enää niin epämiellyttävältä. Seuraavana päivänä Karkki kävi Marlien kanssa maastossa kävelemässä ja ravailemassa. Marlie oli kuulemma reipas, mutta ravissakin ihan kiva ja pysyi hanskassa. Sen enempää ei nyt Marlieta ollakaan ehditty ratsastella, koska jalka piikitettiin uusintahoidolla viime perjantaina, josta luonnollisesti tuli taas sairaslomaa. Eikä Marlie oikeastaan ole edes sen jälkeen ollut meillä ;)

Kävelytreeniä (video)

Marlie on saanut nyt viikon ajan liikkua kävellen selästä, tai miksei maastakin. Ennen juhannusta käytiin Karkin kanssa tallilla ja hän ratsasti Marliella kentällä aikalailla juurikin puolisen tuntia käyntitehtäviä. Marlie oli aika jäykän näköinen takaa, varsinkin loppua kohden näytti mielentäni vielä jäykemmältä. Tilanne on silti ollut huonompikin mielestäni kun olen sitä maasta seuraillut. Tällä kertaa sitä sai kuulemma ratsastaa kunnolla jo pohkeella, kun yleensä pieni hipaisu jo laittaa menokengät tanssahtelemaan. Ihan kiva välillä niinkin, että saa miettiä enemmän pohkeella eteen, kuin että miten saa hevosen rauhoittumaan. Marlie sai sunnuntaina kengät jalkaan. Maksimolla ei vielä kenkiä ole, joten mennään tänään laitumella Marliella ja Maksimo saa olla siinä seurana. Reilusta viikon kävelytyksestä oli puhe, ja piikityksestä tuli viime torstaina viikko, joten pikkuhiljaa uskaltaa varmaan ottaa pätkä kerrallaan vähän ravia mukaan liikutukseen. Meillä on laidun hyvällä paikalla mäessä, jossa olisi tosi hyvä treenata loivassa pitkässä mäessä ihan käynnissä näin vähän ravissa aluksi, myöhemmin reippaamminkin.

Maksimo

Katsotaan jos tänäänkin innostuisin kuvailemaan vähän parempaan videota tallilta🤔 Kuvat ja alla oleva video on kuvattu viime torstailta ja otin hätäseen klipin sieltä täältä, kun pelkät valokuvat ei oikein tuntuneet onnistuvan silloin.

Selkäjumia ja saikkua

Marlie on nyt pari viikkoa vaan lomaillut ja humputellut. Sinä aikana se on saanut BOT-selkäloimea ja lämpölinimenttiä lihaksille, kaviohuoltoa ja banaaneja. Marlie oli pari viikkoa sitten hiukan epäpuhdas, kun Karkki kävi sillä ratsastelemassa. Sen koulusatula on ollut hiukan ahdas sille edestä. ja olemmekin odoteleet, että saisimme Rosin trekkerin meille käyttöön ja Maran koulupenkin eteen päin. Kävimme Karinin jälkeen Hennan kanssa tallilla, pyöritin Marlieta hetken liinassa ja se oli ok. Henna meni hetkeksi selkään, kaikki oli ok, ravi oli toiseen suuntaan huonompaa, ja tarkemmin videota katsellessani huomasin, että varsinkin käynnissä se könkkäsi. Ravissa ei mitään ihmeellistä ollut, niin kuin Karkkikin oli aiemmin sanonut. Tallilla paikan omistaja kokeili Marlien selkää ja se oli sitä selvästi aristanut. Jaloissa sillä kerran ei ole ollut mitään ihmeellistä, eikä ollut nytkään. Viikon päästä tallin pitäjä kävi ajamassa sillä kärryillä lenkin muutaman minuutin vauhtia, hölkkäili rauhallisemmin ja otti muutaman reippaamman pätkän. Marlielle kokeiltiin silloin myös pumpuleita korbiin, ja se antoi laittaa ne tosi hyvin. Se oli kuulemma ollut myös ihan hyvä ajaa, eikä painanut ohjalle ja tuli ravistakin takaisin. Seuraavan kerran kun kävin tallilla, huomasin, että Marlien takakaviot oli taas kulunut samalla tavalla, kuin silloin kun se sai Rosilta punkkeja ja rapsutteli jalkoja. Hokin oli silloin raapineet kaviot kulumalle. Nyt se ei ole jalkoja rapsutellut, eikä se ole mistään punkkeja voinut taikoa itselleen, mutta en tiedä oliko se silloin ajaessa kolistellut vai tarhassa tehnyt jotain. Tallilta veikattiin, että ne on voinut kulua myös siinä, kun Marlie paukuttaa takasilla seiniin kokoajan karsinassa syödessään, nytkin oli potkaissut taas reijän seinään.

Karkki kävi kentällä juoksuttelemassa sitä viime viikon alussa ja silloin se ei halunnut paljoa liikkua kuin pakottamalla raviin. Nyt se on lepäillyt ja nauttinut hieronnoista ja herkkupaloista. Se on myös latettu Rosan kanssa eri tarhaan, koska se jahtasi ja pomotti Rosaa jatkuvasti. Samaahan se teki meillä Rosille ja muille. Rosa on muutaman kerran paniikissa juossut Marlieta karkuun, kun olen Maraa hakenut tarhasta ja viimeksi onnistui potkaisemaan mua jalkaan. Molemmille siis ehkä parempi, että saavat olla omassa rauhassa, mutta kuitenkin ihan vierekkäin. Karkki kävi tänään uudelleen Marlieta hoitamassa ja liikuttamassa ja nyt oli kuulemma ollut jo menoa ja meininkiä touhussa, eikä selkää ole enää aristanut nimeksikään. Tämä viikko vielä juoksutellaan, hierotaan ja jumppaillaan, sekä sovitetaan ja ruuvaillaan pikkuhiljaa trekkeriä Marlien asetuksille. Jos hyvältä näyttää, viikonloppuun voisi sopia jo ratsutusta tai tuntia Marlielle ja sen jälkeen taas hiukan seurailla tilannetta. Kurjaa, että satula ehti aiheuttaa jo oireilua, mutta olen tyytyväinen, että se johtui vaan siitä. eikä jaloissa ole mitään häikkää. Ajamaan pitäisi päästä paljon useammin, kuin mitä nyt on päästy, mutta onneksi kohta on illat aikaa kun päivä pitenee.