Yyterin hiekoilla

Tälläisen aamupäivän jälkeen jaksaa painaa iltavuorossa loppupäivän

Toukokuu alkoi mukavasti koko viikonlopun talleilulla. Olin ottanut tallivuoroja heti vappupäivälle kaksi, ajatellen tulevia työvuoroja. Viime viikonloppu hujahti ohitse kaverin valmistujaisten ja tupareiden merkeissä, ja vaikka tallille en paljoa ehtinytkään niin oli aivan ihanaa nähdä vanhoja talli -ja lukiokavereita pitkästä aikaa. Tällä viikolla olen ehtinyt hävettävän vähän tallille, johtuen siitä että olen tehnyt iltavuoroa ja joudun lähtemään ajamaan töihin noin 12 aikaan aamupäivällä ja kotiudun sieltä 12 aikaan yöllä. Marlieta on silti ratsastettu välillä kavereideni toimesta ja jumpattu liinassa.

Eilen ehdin ennen työvuoroa käymään tallilla ja lähdettiin ensimmäistä kertaa käymään uimarannalla Yyterin hiekoilla. Meidän tallilta on alle kilometrin matka rantaan. Oli pieniä vaikeuksia pidellä hevosesta kiinni, kun töiden takia on kädet niin kipeät, etten saa kättä edes kunnolla nyrkkiin. Hauskinta ehkä oli se, että kentällä Marlie ei suostu menemään yhdenkään maapuomin ylitse, mutta nyt kun polulle oli kaadettu pieniä puita oksineen, se rymisteli niistä suoraan yli niin kuin ei mitään. Rannassa hiukan alkoi jännittämään ja hevonen yritti pari kertaa kääntyä kotiin, kun joku lintu lähti lentoon, mutta sain sen lopuksi helposti houkuteltua veteen. Itselläni oli pitkät kumisaappaat jalassa, mutta kaikki vaatteet ihan märkiä loppujen lopuksi, kun Marlie innostui kunnolla loiskuttelemaan. Harmi että ei ehditty olemaan kauhean kauaa ja kuvatkin on otettu surkealla kännykällä. Nyt on onneksi hyvä ilma ulkona ja kaksi päivää vapaata, joten seuraavaksi suuntaankin taas tallille pidemmällä kaavalla.

Jalkavaivoja ja takatalvi

Tulin hetki sitten aamutallista kotiin ja tällä hetkellä ulkona tuulee ja sataa lunta kaatamalla, kun vielä eilen paistoi aurinko ja autossa meinasi paistua ilman ilmastointia. Onneksi ilma oli jo aamulla seitsemän maissa melkein yhtä kamala, joten kaikille hevosille tuli laitettua loimet päälle, eikä nyt tarvitse lähteä uudestaan niitä enää loimittamaan.

 Noin reilu viikko sitten tammat olivat kinastelleet keskenään tarhassa ja lankoja oli katki ja tolppa maassa. Marliella näytti olevan polvessa vain pieni haava, mutta polvi turposikin aika pahasti ja oli kuuma. Haavat ei olleet pahoja, mutta polvi oli saanut kunnon tärähdyksen ilmeisesti jonkun potkusta. Hevonen ei onneksi ontunut, joten en heti soittanut eläinlääkärille. Kylmäsin jalkaa pari kertaa päivässä ja viime keskiviikkona se yhtäkkiä näytti menevän vain huonommaksi.
Koitin hiukan liinassa katsoa, ontuuko Marlie. Se käveli ihan reippaasti ja normaalisti, mutta ei ravannut mielellään kuin pari askelta.
Olin soittamassa jo eläinlääkäriä paikalle katsomaan jalkaa, mutta samana iltana se oli ihmeen kaupalla laskenut todella paljon ja ei kuumottanut enää lainkaan. Nyt se on melkein jo normaali ja eilen juoksuttelin hiukan liinassa ja ravikin näytti jo ihan normaalilta. Säikahdyksellä onneksi siis vain selvittiin tällä kertaa.

Tämän takia meillä on ratsastus ja muu liikunta ollut tauolla jonkun aikaa ja nyt vasta pikkuhiljaa aletaan taas liikuttelemaan normaalisti. En tiedä onko vapaat keränneet energiaa, vai onko aamun kauralitra taas sekoittanut päätä, mutta eilen oli neiti ainakin ihan täpinöissä ja puhalteli kaikelle "pelottavalle" ja säikkyi ihan olemattomia.

Uusi hevonen ja uusi istunta

Marlie ei ole vielä vaihtunut uuteen ratsuun, vaikka siltä tuntuukin. Niinä päivinä, kun en ole itse ehtinyt tallille, on eräs tuttava käynyt ratsastamassa sitä ja eron kyllä huomasi. Hän saa Marlien kulkemaan paljon paremmin ja rentoutumaan heti muutaman ratsastuskerran jälkeen. Oma istuntani tuntui loksahtavan heti paikoilleen, kun istuin hevosen selkään. Marlien rentoutumisella on varmaan suurin syy siihen, että myös oma istuntani korjaantui takaisin hyväksi kuin taikaiskusta. Se kulki myös paljon vähemmän etupainoisena, jolla varmaan on myös oma merkityksensä oman etukenoni korjaantumiseen. Ravissa omassa istunnassa riittää vielä työtä, jotta saan jalat rentoutumaan ja istunnan suoremmaksi.

Väistöt meillä menee tosi hyvin oikealle päin ja selässä ei tarvitse tehdä mitään muuta, kuin pieni pidäte ja siirtää aavistus jalkaa taaksepäin.

Alla olevista kuvista huomaa aika hyvin istunnan eron kahden eri ratsastuskerran välillä.

Tällä viikolla sain vihdoin myö oman auton käyttöön neljän vuoden tauon jälkeen. Ihan luksusta tulee olemaan vielä tämä kuukausi, kun saa itse mennä tallille mihin aikaan päivästä tahansa, ja vaikka illalla vielä uudestaan, kun ei tarvitse olla muiden kyytien orjana. Toukokuussa aloitankin työt Uudessakaupungissa, joten tallilla käynnit tulevat varmasti harventumaan jokapäiväisestä vähemmälle. Työmatkoihin aikaa menee päivässä edestakaisin noin kolmisen tuntia, ja siihen vielä työpäivä päälle. Tärkeintä on kuitenkin, että rahaa alkaa tulemaan reilusti enemmän, joten meillä on mahdollisuus osallistua tunneille ja valmennuksiin, sekä ruveta miettimään kunnon satulan ostoa.

Muutto takana ja kaikki hengissä

Marlie vaihtoi tallipaikkaa 1.4 lauantaina. Koppiin menemisessä oli pieniä hankaluuksia, mutta loppujen lopuksi kaikki sujui hyvin ilman sen suurempia taisteluarpia. Tarhalaumassa on 4 muuta tammaa ja yhdistäminen sujui ihan hyvin. Vielä välillä tarhassa on pientä vinkumista ja potkiskelua heinäkasalla ja rallia on vedetty lujaa, mutta kaikki pääsee ainakin syömään ja liikkumaan halutessaan.

Maanantaihin asti Marlie ulkoili kavereiden kanssa ja tutustuin paikkoihin. Maanantaina käytiin kavereiden kanssa juoksuttamassa se kentällä ja se oli aika rauhallinen jopa laukatessa. Tietysti ympärillä olevat uudet jutut kiinnosti aika paljon, joten se vaikutti asiaan varmaan eniten.

Muutama kaveri seurana

Tänään tiistaina kävin itse ratsastamassa sillä ja se oli ihmeen rento ja rauhallinen. Kaikki viimeaikojen sählääminen ja ylikierroksilla käynti oli jäänyt vanhalle tallille. Toki kierrokset nousi pikkuhiljaa mitä enemmä otettiin reippaampaa vauhtia, mutta se pysähtyi aika helposti istunnalla ja pidätteellä, pohkeenväistöt meni melkein automaattisesti ja pysähdykset oli rauhallisia ja se seisoi nätisti paikallaan eikä hyppinyt eteenpäin ja pyörinyt ympyrää niin kuin lähiaikoina on tehnyt.

Me saadaan avuksi myös aivan loistava tyyppi auttamaan Marlien ratsastuksessa ja pitämään meille tunteja, sekä ehdottomasti pakko on alkaa osallistumaan joillekkin istuntatunneille rahatilanteen salliessa, että saan oman istuntani takaisin kuntoon. Satulan vaihto varmasti auttaa tähän entisestään.

Uudet kuviot

Tänään käytiin tallilla muutaman kaverin kanssa ratsastelemassa ja kävin itsekin pikaisesti selässä. Marlie on saanut nyt tosi paljon liikuntaa melkein joka päivä uuden liikuttajan kanssa ja sen kyllä huomasi. Se oli niin energinen jo alussa, että oli vaikea saada sitä kävelemään rauhassa. Muutamien väistöjen jälkeen se hiukan rauhottui, mutta heti kun lyhennettin ohjia, se alkoi mennä peitsiä, minihidasta laukkaa ja kaikkea muuta siltä väliltä. Muutama kivan rauhallinen ravipätkäkin tuli alkuun, mutta sen jälkeen se alkoi painaa kädelle älyttömästi ja olisi mennyt vaan täysiä. Itse en pystynyt kun repeilemään vaan siellä selässä niin kuin viimesestä kuvasta näkyykin.

Seuraava pohdittava onkin mitä sille vaihdetaan hackamoren tilalle, koska senkin kanssa saa nykyään ottaa liian reilulla kädellä kiinni, ennen kuin se suostuu himmaamaan yhtään ja sen vuoksi toiselta puolelta alkaa karvat olla poissa. Kokeillaan varmaan nostaa poskiremmeistä hackamorea ylöspäin reijällä parilla, jos se auttaisi hiertymään ja sen jälkeen pitäisi alkaa miettimään uutta kuolainta. Tähän mennessä se on toiminut hackamorella ihan jees, mutta millä tahansa kuolaimella painaa kädelle sata kertaa enemmän kuin hackamorella. Ajattelin, että liikunta auttaisi sitä rauhoittumaan, mutta se on näköjään saanut siihen vaan lisää virtaa.

Marlie muuttaa 1.4 alkaen toiselle tallille. Itselläni lyhentyy tallimatka reilusti yli kaksikymmentä kilometriä, joka oli tällä hetkellä suurin syy siihen, että vaihdamme paikkaa. Muuten emme nykyiseltä tallilta vaihtaisi koskaan pois, mutta pitkän matkan kulkeminen alkaa monen vuoden jälkeen kyllästyttämään.

Uuden tallin valinnassa tämä kuulosti parhaimmalta paikalta pitkän ulkoiluajan, vapaan heinän ja mahtavien maastojen takia. Myös porukka uudella tallilla vaikuttaa mukavalta ja talli on sopivan pieni, en uskoisi Marlien viihtyvän isommassa paikassa. Siellä on yhteistarhaus tammoille ja ruunille omissa laumoissaan, kenttä ja puolen kilometrin matka Yyterin rantaan hevosten uimarannalle. Maastot Yyterissä päin ovat ihan mahtavia ratsastukseen ja autottomia, joten maastoilusta tulee varmasti kivaa. Pientä jännitystä aiheuttaa se miten se sopeutuu isompaan laumaan ja ettei tulisi mitään suurempia riitoja. Kesällä hepat pääsee ihan tallin vieressä olevalle kesälaitumelle 24/7.

Porin harjoitusravit 4.3

Tänään oltiin Porissa harjoitusraveissa.

Tulisin

Ja Peppi mukana matkaseurana :D

Uusi hevonen ja muuta

Viimeisin postaus on julkaistu yli kuukausi sitten. Talvella ei pahemmin ole ollut kirjoiteltavaa, hevosta on päässyt liikuttamaan kelien puolesta välillä huonosti, motivaatio ja aiheet on nollassa ja jossain kohtaa työt veivät niin paljon aikaa viikoista, etten tallille edes kerinnyt. Nyt kun päivät pitenee ja aurinko alkaa lämmittämään, alkaa motivaatio taas hevosen liikutukseen ja kirjoitteluun palaamaan.

Tallille, jossa Marlie asuu, muutti hetki sitten uusi hevonen. Pyry ei kestänyt enää kovaa ravitreeniä ja sen tilalle tuli suomenhevostamma Tulisin. Tuli juoksee lauantaina Porin harjoitusraveissa, ja jos meno näyttää hyvältä, se ilmeisesti ilmoitetaan Lahden raveihin. Pihassa touhottaa nykyään myös jouluna saapunut koiranpentu Sisu.

Tulisin

Sisu

Marlie on liikkunut nyt paljon enemmän kärryjen edessä ja kiipesin sen selkään eilen ensimmäistä kertaa ollenkaan tämän vuoden puolella. Kärryiltä se on ihan mukava ajaa käyntiä, siinä se kulkee vapain ohjin ihan rennosti, mutta jos neidin päästää vauhtiin niin jarrut katoaa. Tutulla metsätiellä uskalsin luottaa siihen, että se pysähtyy tien loputtua automaattisesti niin kuin selästäkin ja päästin sen vauhtiin. Jarrutusmata pitenikin varmaan kilometrin, kun roikuin ohjissa jo pidemmän aikaa, mutta hevonen jatkoi matkaansa metsätieltä kotiinpäin niin lujaa kun pääsi. Vauhtia oli sen verran että matkalle kylvettiin yhdet silmälasit ja pipo :D

Eilen ratsastin kentällä puolisen tuntia, oli sen verran plussan puolella keli, että koeajamaan ostamani ratsastussaappaat. Marlie meni ihan kivasti, ravissa tietysti oli hätäinen ja koitti lähteä viemään, mutta se pysyy selästäkäsin hackamorella paljon paremmin käsissä, kuin kärryiltä suoralla nahkakuolaimella. Väistöt oikealle menee tosi hyvin ja melkein automaattisesti kun vähän näyttää apuja, mutta vasemmalle pyydettäessä se koittaa edelleen väistää väärään suuntaan, joten sitä täytyy harjoitella vielä.

Marlie söi mahahaavaan lääkekuurin kuukausi pari sitten, ja kuun alussa salmiakkikuurin. Käytös on muuttunut ainakin sen verran, että nyt se kulkee taas liinassa ja kentällä vapaana mielelläänja reippaasti. Liikunnan lisääminen saattaa myös vaikuttaa tähän. Viime vuoden puolella se ei suostunut kunnolla liikkumaan liinassa ja jos sen päästi kentälle vapaana juoksemaan, se meni yhteen päätyyn seisomaan ja potki vaan takajaloilla ja hyppi pystyyn, kun sitä koitti saada liikkeelle. Nyt se kulkee liinassa taas normaalisti käskyillä, mitä nyt välillä vähän kuumuu ja singahtelee mihin sattuu, ja vapaana kentällä se juoksi ihan innoissaan yhtenä pakkaspäivänä.

Mitattiin Marlie epävirallisesti joku päivä ja vajaa 170cm saatiin tulokseksi.