Uudet kuviot

Tänään käytiin tallilla muutaman kaverin kanssa ratsastelemassa ja kävin itsekin pikaisesti selässä. Marlie on saanut nyt tosi paljon liikuntaa melkein joka päivä uuden liikuttajan kanssa ja sen kyllä huomasi. Se oli niin energinen jo alussa, että oli vaikea saada sitä kävelemään rauhassa. Muutamien väistöjen jälkeen se hiukan rauhottui, mutta heti kun lyhennettin ohjia, se alkoi mennä peitsiä, minihidasta laukkaa ja kaikkea muuta siltä väliltä. Muutama kivan rauhallinen ravipätkäkin tuli alkuun, mutta sen jälkeen se alkoi painaa kädelle älyttömästi ja olisi mennyt vaan täysiä. Itse en pystynyt kun repeilemään vaan siellä selässä niin kuin viimesestä kuvasta näkyykin.

Seuraava pohdittava onkin mitä sille vaihdetaan hackamoren tilalle, koska senkin kanssa saa nykyään ottaa liian reilulla kädellä kiinni, ennen kuin se suostuu himmaamaan yhtään ja sen vuoksi toiselta puolelta alkaa karvat olla poissa. Kokeillaan varmaan nostaa poskiremmeistä hackamorea ylöspäin reijällä parilla, jos se auttaisi hiertymään ja sen jälkeen pitäisi alkaa miettimään uutta kuolainta. Tähän mennessä se on toiminut hackamorella ihan jees, mutta millä tahansa kuolaimella painaa kädelle sata kertaa enemmän kuin hackamorella. Ajattelin, että liikunta auttaisi sitä rauhoittumaan, mutta se on näköjään saanut siihen vaan lisää virtaa.

Marlie muuttaa 1.4 alkaen toiselle tallille. Itselläni lyhentyy tallimatka reilusti yli kaksikymmentä kilometriä, joka oli tällä hetkellä suurin syy siihen, että vaihdamme paikkaa. Muuten emme nykyiseltä tallilta vaihtaisi koskaan pois, mutta pitkän matkan kulkeminen alkaa monen vuoden jälkeen kyllästyttämään.

Uuden tallin valinnassa tämä kuulosti parhaimmalta paikalta pitkän ulkoiluajan, vapaan heinän ja mahtavien maastojen takia. Myös porukka uudella tallilla vaikuttaa mukavalta ja talli on sopivan pieni, en uskoisi Marlien viihtyvän isommassa paikassa. Siellä on yhteistarhaus tammoille ja ruunille omissa laumoissaan, kenttä ja puolen kilometrin matka Yyterin rantaan hevosten uimarannalle. Maastot Yyterissä päin ovat ihan mahtavia ratsastukseen ja autottomia, joten maastoilusta tulee varmasti kivaa. Pientä jännitystä aiheuttaa se miten se sopeutuu isompaan laumaan ja ettei tulisi mitään suurempia riitoja. Kesällä hepat pääsee ihan tallin vieressä olevalle kesälaitumelle 24/7.

Porin harjoitusravit 4.3

Tänään oltiin Porissa harjoitusraveissa.

Tulisin

Ja Peppi mukana matkaseurana :D

Uusi hevonen ja muuta

Viimeisin postaus on julkaistu yli kuukausi sitten. Talvella ei pahemmin ole ollut kirjoiteltavaa, hevosta on päässyt liikuttamaan kelien puolesta välillä huonosti, motivaatio ja aiheet on nollassa ja jossain kohtaa työt veivät niin paljon aikaa viikoista, etten tallille edes kerinnyt. Nyt kun päivät pitenee ja aurinko alkaa lämmittämään, alkaa motivaatio taas hevosen liikutukseen ja kirjoitteluun palaamaan.

Tallille, jossa Marlie asuu, muutti hetki sitten uusi hevonen. Pyry ei kestänyt enää kovaa ravitreeniä ja sen tilalle tuli suomenhevostamma Tulisin. Tuli juoksee lauantaina Porin harjoitusraveissa, ja jos meno näyttää hyvältä, se ilmeisesti ilmoitetaan Lahden raveihin. Pihassa touhottaa nykyään myös jouluna saapunut koiranpentu Sisu.

Tulisin

Sisu

Marlie on liikkunut nyt paljon enemmän kärryjen edessä ja kiipesin sen selkään eilen ensimmäistä kertaa ollenkaan tämän vuoden puolella. Kärryiltä se on ihan mukava ajaa käyntiä, siinä se kulkee vapain ohjin ihan rennosti, mutta jos neidin päästää vauhtiin niin jarrut katoaa. Tutulla metsätiellä uskalsin luottaa siihen, että se pysähtyy tien loputtua automaattisesti niin kuin selästäkin ja päästin sen vauhtiin. Jarrutusmata pitenikin varmaan kilometrin, kun roikuin ohjissa jo pidemmän aikaa, mutta hevonen jatkoi matkaansa metsätieltä kotiinpäin niin lujaa kun pääsi. Vauhtia oli sen verran että matkalle kylvettiin yhdet silmälasit ja pipo :D

Eilen ratsastin kentällä puolisen tuntia, oli sen verran plussan puolella keli, että koeajamaan ostamani ratsastussaappaat. Marlie meni ihan kivasti, ravissa tietysti oli hätäinen ja koitti lähteä viemään, mutta se pysyy selästäkäsin hackamorella paljon paremmin käsissä, kuin kärryiltä suoralla nahkakuolaimella. Väistöt oikealle menee tosi hyvin ja melkein automaattisesti kun vähän näyttää apuja, mutta vasemmalle pyydettäessä se koittaa edelleen väistää väärään suuntaan, joten sitä täytyy harjoitella vielä.

Marlie söi mahahaavaan lääkekuurin kuukausi pari sitten, ja kuun alussa salmiakkikuurin. Käytös on muuttunut ainakin sen verran, että nyt se kulkee taas liinassa ja kentällä vapaana mielelläänja reippaasti. Liikunnan lisääminen saattaa myös vaikuttaa tähän. Viime vuoden puolella se ei suostunut kunnolla liikkumaan liinassa ja jos sen päästi kentälle vapaana juoksemaan, se meni yhteen päätyyn seisomaan ja potki vaan takajaloilla ja hyppi pystyyn, kun sitä koitti saada liikkeelle. Nyt se kulkee liinassa taas normaalisti käskyillä, mitä nyt välillä vähän kuumuu ja singahtelee mihin sattuu, ja vapaana kentällä se juoksi ihan innoissaan yhtenä pakkaspäivänä.

Mitattiin Marlie epävirallisesti joku päivä ja vajaa 170cm saatiin tulokseksi.

Loppuvuosi 2016

Viimeinen viikko ennen vuoden vaihdetta ja Marlie pääsi vähän liikunnan makuun pikkuhiljaa. Keskiviikkona kaverini pääsi selkään ja harjoittelemaan väistöjä ja puomeja kentälle. Marlie meni puomien yli ratsastaja selässään tosi hyvin. Viimeksi ollaan maastakäsin harjoiteltu kahdestaan herkkupalan kanssa niiden ylittämistä, ja kun viimeisimmät harjoitukset meni hyvin, lisättiin ratsastaja selkään. Tuolloin oli vielä tiet ja kenttä umpijäässä, joten käyntiä kovempaa ei menty. Hevonen oli vähän hätäinenselkäännousussa ja ratsastaessa.

Perjantaina oli tarkoituksena käydä vain nopeasti tallilla, mutta innostuttiin laittamaan Marlielle kärryt perään ja lähtemään ajelemaan maastoon. Itselläni on ajamisesta tullut taukoa melkein 3 vuotta, sitä ennen tein sitä työkseni päivittäin useamman vuoden. Marliella on minulla sen ollessa ajettu vain kerran radalla, mutta sillon en ollut puikoissa itse.

Marlie oli paljon parempi ajaa kuin kuvittelin, tietysti vauhtiin päästessä jarrut vähän hukkui, mutta aika nätisti se hidasti, kun pidätti vähän kovempaa. En uskaltanut lähteä ajamaan vipuvarrellisilla hackamoreilla, joten käytössä oli perus nivelkuolain.

Itselle tuli pieni innostus ajohommaa kohtaan, toki mieli on tehnyt raveihin suunnata jo pidemmän aikaa. Uusi vuosi vaihtui parhaassa mahdollisessa seurassa kaupungin yössä, enkä tehnyt mitään lupauksia tälle vuodelle. Toiveina sen sijaan olisi päästä ilmoittamaan Marlie vielä raveihin ihan harrastuspohjalta ja mahdollisesti astuttaa se keväällä yhdellä tietyllä oriilla, liikkua enemmän ja käydä enemmän tallilla, sekä kohentaa taloudellista tilannetta viime vuodesta.

Kuvien laadusta päätellen uuden kameran hankinta edessä mahdollisimman pian.

Tein pienen videokoosteen vuodesta 2016. En onnistunut lisäilemään puhelimesta videoita ja kuvia tietokoneelle, joten siellä saattaa olla aika paljon samoja kuviajoita blogissa on jo nähty,

Hevoseton on huoleton

Marliella on ollut jo jonkun aikaa mahahaavan merkkejä. Viime talvena oli jo havaittavissa muutoksia käyttäytymisessä ja kevättalvella se laihtui aika paljon. Kesän laidunkauden se oli ihan normaali ja hyvinvoiva, mutta pikkuhiljaa talvella alkoi merkkejä taas ilmaantumaan.

Eläinlääkäri kävi kotitallilla viime viikolla. Hampaat raspattiin, hevonen rokotettiin ja saatiin mahahaavalääke. Tällä hetkellä markkinoilla on kolme erilaista lääkettä mahahaavaan ja tämä edullisin vaihtoehto kustansi kahden viikon kuurilla 100 euroa. Jos oireet vähenevät lääkityksen myötä hevosella, ja lääke siis näyttää vaikuttavan, syötetään vielä toinen kahden viikon kuuri perään. Lääke on myls helppo syöttää, se lisätään jauheena vain aamuruuan sekaan kerran päivässä.

Toivotaan tosiaan lääkkeen nyt auttavan vaivoihin. Suunnitteilla on jo viime kesänä paljon houkutellut hevosen astuttaminen. Lisäksi tekisi mieli vielä treenata neitiä kärryillä ja mahdollisesti ilmoittaa raveihinkin. Jos syynä tosiaan on mahahaava ja päästään näin helpolla ja edullisesti siitä eroon, voi näitä kahta mahdollista suunnitelmaa alkaa miettimään ja toteuttamaan jo pian.

Satakunnassa on ollut ihan älyttömän huonot kelit viime aikoina, ja nyt on pakko myöntää etten edes muista koska viimeksi olen hevosellani ratsastanut. Toisaalta ollaan ihan tietoisestikin otettu ihan rauhassa jo jonkun aikaa, kunnes saatiin lääkitys hankittua. Toivotaan, että kohta voi taas hyvin mielin liikutella hevosta enemmän.

Vähän oli uni silmässä raspauksen jälkeen :D

Talvikuvia

Kun otat uusia kuvia..

Muitten hevoset: 

Ja sitten oma hevonen:

"Vinkki vinkki, toi heinälaatikko tuolla on aika tyhjä.."

"Marlie älä viitti irvistellä, ei tuu hyviä kuvia.."

 

-"Ei sitten.."

Toffee 1991-19.11.2012

Tasan neljä vuotta sitten ajelin tutun tallin pihaan. Varmasti kamalin asia, joka eläimen omistajalle voi tapahtua, oli edessä. Minulla oli takana viimeiset viisi vuotta elämää ensimmäisen oman hevosen kanssa, ja siihen aikaan mahtui paljon. Lopetuspäätös oltiin tehty jo varmaan kuukausi aikaisemmin, sen tiesin silti jo paljon sitä ennenkin, että pikkuhiljaa olisi jo aika. Nyt jälkikäteen miettiessä ajattelen, että irti olisi voinut päästää ehkä jo aikaisemminkin.

Kaiken kaikkiaan tämä kaveri opetti minulle enemmän hevoses omistamisen hyvistä ja huonoistakin puolista ja ilman Toffeeta et varmasti olisi tällä hetkellä toisen hevosen omistaja.
Ikävä on edelleen kova, mutta onneksi edes osa kuvista ja videoista on säilynyt tallessa. Osa videon kuvista on varmaan näkynyt blogissa, varsinkin tässä postaushaasteessa, jossa kirjoitin Toffeesta. Yritin saada videolla silti mukaan mahdollisimman paljon myös muita kuvia.